Raskausaivot ja vauvan ensimmäiset liikkeet

Tutkitusti ei ole todistettu, että odotusaikana naisen muistamiskyky heikkenee huomattavasti. Tämän tutkimuksen mukaan, odottavista äideistä tulee terävämpiä ja aivot sopeutuvat lapsen tarpeisiin ja toiveisiin. Raskaus muuttaa aivotoimintaa eri osa-alueilla, jonka vaikutus voi hetkellisesti tuntuu esimerkiksi muistissa. Lapsen synnyttyä äiti voi kärsiä pidemmän pätkän väsymyksestä, joka sekin kuuluu asiaan. Näitä kaikkia aivotoiminnan muutoksia ja pöhköilyä, kutsutaan raskausaivoiksi.

Tunnistin omat raskausaivoni, kun olin toisella kuulla raskaana ja väsymyksen kourissa. Unettomuus ja pitkittynyt väsymys, ovat yhtä kuin humalatila. Promillet nousevat kropassa ja koko arki on yhtä selviytymistä. Olenkin jälkikäteen miettinyt, että onneksi olin työtön raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. En tiedä, miten olisin selvinnyt työelämässä. Sain tuona aikana kirjoitettua yhteensä 30 postausta blogiin, enkä todellakaan tiedä, missä huuruissa olen tekstit kirjoittanut.

Raskauden toisella kolmanneksella, omat raskausaivoni ovat läsnä päivittäin. Unohdan asioita, myöhästyn tapaamisista, sekoitan ihmisiä/nimiä/paikkoja ja asioita. Tänään auton ratissa poliisi pysäytti minut, sillä olin ajanut risteyksessä väärin. Siitä sai kääntyä ainoastaan oikealle ja minä viisaana ajattelin, että liikennemerkki oli vain kehotus. Kehotus? Kukaan ei kehota liikenteessä ketään, mikä idiotti olen. Lopulta puhalsin alkometriin masu pömpöllä ja totesin, että ajokortti on takaluukussa. Pääsin jatkamaan varoituksella.

Laitoin illalla pyöräilykypärän päähän ja poikaystäväni kysyi, menenkö autolla treeneihin. Nauratti, sillä olisi varmasti tarpeen käyttää ratin takana kypärää. Fillaroin treeneihin ja vitsit, miten hyvä fiilis oli tänään ulkotreeneissä. Kroppa ottaa erittäin hyvin vastaan treeniä, enkä ole kokenut pahoja liitoskipuja treenien jälkeen. Masuasukki nukkuu kaikki treenit ja etenkin juoksu tuntuu mielettömälle. Ja arvatkaa mitä! Tunsin eilen ensimmäiset potkut.

Potku numero yksi tuli, kun katselin Aquaman leffaa sohvalla. Pidin kättä masulla ja pum, siihen tuli potku. Vasta raskausviikolla 22 ja miten malttavainen olen ollut liikkeiden tuntemisen kanssa. Alussa halusin heti tuntea ja onneksi en tiennyt, miten pitkälle joudun tuntemuksia odottamaan. Eilisestä asti potkuja on tuntunut, aina kun pysähdyn pidemmäksi aikaa. Parhaillaan vauva potkii, enkä enää ajattele vatsassani kasvavan Alien. Aluksi vauvan tunteminen mahan läpi tuntui todella oksettavalle ajatukselle.

Oma istukkani könöttää edessä ja on tähän asti blokannut näppärästi vauvan liikkeitä. Masussa kasvaa tällä hetkellä yli 400g asukki, joka kasvaa joka viikko aivan valtavasti. Nyt hän on jo pituudeltaan puolet siitä, mitä vauvat ovat keskimäärin syntyessään. Kuulin myös eilen, että Jenkeissä oli selvinnyt sikiö, joka painoi alle 400g. Aivan hullua! Itse ajattelen, että ollaan turvallisilla vesillä, kun asukki painaa 1,5kg. Silloin voi huokaista, vaikka ei tietenkään koskaan oikeasti voi. Aina sitä toivoo, että sitten kuin..

Koska sinä olet tuntenut ensimmäistä kertaa vauvan liikkeet?

6 Comments

  1. Voih… ‘:D mua oikeesti huolettaa jo oma selviytymiseni ja vauvan, jos mulle tulee jonain kauniina päivänä nuo “raskausaivot”. Kun siis mä oon välillä niin hazardi ja poissaoleva luontaisestikin! Tänä kesänä oon kaks kertaa lähteny ulos ja kulkenu aika pitkäänkin eri pari kengissä mitään huomaamatta! Toisessa jalassa on ballerina ja toisessa crocsi enkä edes ala havaitsemaan, et nyt jotenki oudolta. 😀 Eka kertaa lähdin töistä kotiin ja kävelin 300m ainakin ennen ku huomasin eri pari kenkäni. Ja kotipuolessa myöhemmin kävin roskat viemässä eri pari kengissä niin että huomasin tämän vasta kotiin palattuani, kun olin potkimassa kenkiä jaloistani. Ja kaikkee muutakin outoo. Avo ihmettelee välillä, miten oon selvinny koskaan ilman, että hän katsoo vähän perääni. Toivotaan, että mä olen niitä tapauksia, jotka on poikkeuksellisen teräviä raskaana!? 😀

    1. Moi Tanja! Haha, mä niin ymmärrän mitä tarkoitat. Oon just se ihminen, joka lähtee esim. sinisten suojusten kanssa pois ja huomaa vasta ratikassa, että suojat jäi kenkiin. Oon kuullut, että raskaus terävöittää, ehkä kuulut tähän kategoriaan! 😀

  2. Täällä mennään ilmeisesti aika samoilla viikoilla, eli 22. nyt menossa 🙂 Ensimmäiset liikkeet tunsin jo 17. viikolla, mutta mulla istukka onkin takaseinässä. Nyt liikkeet tietyssä asennossa näkyvätkin ja mies myös tuntee ne hyvin, kun pitää kättä vatsalla. On kyllä maailman hulluin ja ihanin tunne, kun joku tuolla möyrii ja venyttelee ja nyrkkeilee <3

    1. Moi Fiia! Mennään joo hyvin samoilla viikoilla. Mulla huomenna alkaa viikko 23 ( 22+0) eli miten näitä viikkoja nyt laskee sitten. Laskettu oli silloin 16.lokakuuta. Todella jännä, miten masut ja äidit kasvavat ja kehittyvät niin eri tahtia. Ja miten poika ja tyttövauvat ovat myöskin erilaisia! Oliko tämä tulokas myös teidän esikoinen? <3

      1. Meillä on laskettu aika 18.10. eli lähekkäin mennään 🙂 Tämä on esikoinen juu, juuri rakenneultrassa terveeksi todettu. Maha mulla on vasta viime viikkoina kunnolla pullahtanut esiin – tänäänkin kaveri purskahti nauramaan, kun kuulemma vielä pari viikkoa sitten näytin vain vähän liikaa syöneeltä ja nyt jo oikeasti raskaasti raskaana olevalta 😀 Tällainen kesäraskaus on kyllä ihanaa kun vatsaa pääsee kunnolla esittelemään ja korostamaan ihanissa kesämekoissa ja -hameissa.

        1. Niin samaa mieltä! Parasta kesässä on, kun voi laittaa kireän mekon päälle ja esitellä masua. Itse olen tehnyt sitä jo sen pastapöhön kanssa, kun näytin lähinnä hyvin syöneeltä. :DDD

JÄTÄ KOMMENTTI