Kannanotto ilmastoasioihin osa 1 – Lentopäästöt ja vaateteollisuus

Tän tekstin kirjoittaminen on ollut mulle ajan kysymys. Ei sen takia, että en olisi tietoinen ilmastoasioista tai välinpitämätön omista päästöistäni. Suurin syy siihen, miksi en ole kirjoittanut omaa mielipidettäni vuoden 2018 ilmastoraporista on yksiviivainen. Lennän keskivertosuomalaista enemmän ja lentopäästöni eivät jää keneltäkään huomaamatta. Koen tästä huonoa omatuntoa, mutta en ole valmis tekemään radikaaleja muutoksia lentotottumuksissani. Tämän sanottuani, jatkat tekstin lukemista omalla vastuullasi.

Aloitan tekstin kertomalla yleisesti ilmastoraportista. Sen jälkeen siirryn avaamaan konkreettisia lukuja vaateteollisuuden aiheuttamista ympäristöhaitoista. Jos olet kiinnostunut etenkin lentopäästöjen osuudesta, voit siirtyä suoraan tekstin puoleen väliin. Jaan teille lukuja vuoden 2018 lentopäästöistäni ja kerron keskivertosuomalaisen hiilijalanjäjestä ja sen jakautumisesta. Tervetuloa keskustelemaan ilmastoasioista ja kuulemaan minun kantani ilmastoasioihin. Kommenttikenttä on avoin ja en loukkaannu eriävistä mielipiteistä.

Lokakuussa 2018 julkaistu ilmastoraportti

IPCC eli hallitusten välinen ilmastopaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi lokakuussa 2018 erikoisraportin päätöksentekijöille. Koko raportti ja sen lyhennelmä löytyy englanniksi IPCC:n nettivisuilta. Kyseinen paneeli ei tee itse tutkimusta, vaan kokoaa yhteen tutkimuslaitosten tuottamaan tietoa. Raportissa viitataan yhteensä 6000 tutkimukseen ja kyseisen 1,5 asteen raportin tilasi Pariisin ilmastokokous vuonna 2015. (Lähde: IPCC)

Ilmastoasiat ahdistavat, eikä tavallinen tallaaja ota satasivuisista englannin kielisistä raporteista selkoa. Rakensin itse omat mielipiteeni median nostamien otsikoiden pohjalta. Kun raportti julkaistiin, oli mediamyrsky valtava. Sen lisäksi, että kaikki mediat nostivat ilmastoasiat esille, myös lukuisat vaikuttajat ryhtyivät kirjoitushommiin. Luin aiheesta, mutta tuntui, että olen liian tietämätön kirjoittamaan siitä itse. Haluan linkata tähän muutaman erinomaisen tekstin raportin pohjalta. Niistä ensimmäisen on kirjoittanut Adalmina’s Adventures -keskittyen lentopäästöihin. Kantaa lentopäästöihin otti myös Mungolife blogia kirjoittava Anna: “Selvennystä ja ongelmanratkaisua sekä Itsekäs paha ihminen” -teksteillä.

Ehkä se on vain omassa päässäni, mutta tuntuu, että ihmiset lokeroivat päästöjä kolmeen eri kategoriaan. Lihansyöjät perustelevat paremmuuttaan sillä, että toiset lentävät vuodessa 10-15 lentoa. Kasvissyöjät muistuttavat kierrätyskankaista valmistetuista vaatteista. Faktahan on, että kaikki nämä kolme saastuttavat ja paljon, yksikään ei ole toista parempi valinta. Nykypäivän vaateteollisuus ei ole nykyaikaa nähnytkään ja perustuu ota ja hävitä -malliin. Vaatteet saastuttavat ympäristöä koko elinkaarensa ajan. Esimerkkinä: 1 puuvillapaita kuluttaa 2700 litraa vettä, joka on yhtä paljon, kuin ihminen juo keskimäärin 2,5 vuodessa.

Pakko saada uusi vaate

En vielä pari vuotta sitten ollut ollenkaan tarkka vaatteideni alkuperästä. Minua ei vaan kiinnostanut, enkä jaksanut nähdä vaivaa kiinnostua. Nykyään shoppailen harvoin ja vältän esim. H&M:ää, Bik Bokkia ja kaikkia nettivaatekauppoja. En ole ostanut alusvaatteita miesmuistiin ja minua kiinnostaa vaatteiden alkuperä. Syynä yhtäkkiselle kulutustottumuksieni muutokselle on ollut toki ilmasto, mutta myös omien arvojen muuttuminen. Näitä arvoja ovat mm. ekologisuus, eettisyys, vapaus ja luonnon säilyminen sellaisenaan.

Omistan kuitenkin paljon vaatteita ja olen vuosien varrella kuljettanut niitä ulkomailta Suomeen. Yhä tänäkin päivänä vaikenen vaateostoksistani ja poden jokaisesta vaatekappaleesta huonoa omatuntoa. Haluaisin olla taloudellisesti sellaisessa tilanteessa, jossa pystyisin tehdä ekologisempia valintoja. Vaikka kierrätän ja ostan lähes aina käytettynä, näkee kirppareillakin paljon hintalapulla varustettuja tuotteita. Eli täysin käyttämättömiä. Jos minä ostan kyseisen vaatteen tarpeeseen ja se on kenties lapsityövoimalla tehty, voinko käyttää sitä ylpeydellä?

Kuormitan ympäristöä myös tietämättömyydelläni ja asenneongelmallani. Pari viikkoa sitten ostin Monkista mekon, koska “tarvitsin sitä”. Kotona päätinkin palauttaa sen pikimmiten, sillä se oli huonolaatuinen. Kun palautuksena Monkista tulikin tililleni H&M:n nimissä rahaa, ymmärsin, että olen aivan kujalla vaatteideni alkuperästä. En enää edes tiedä, mikä pulju omistaa minkäkin ja mielestäni tieto on vaikeasti saatavilla. Tiedän, että hooämmä on tsempannut vastuullisuutensa kanssa, mutta en rehellisesti usko, että mikään heidän tekemänsä muutos voisi enää kompensoida jo ilmastolle aiheutuneita vahinkoja.

vaateteollisuus.jpg

Pikamuotiketjut ovat viimeisen 20 vuoden aikana muuttaneet teollisuutta järisyttävästi. Kun ennen meillä oli neljä vuodenaikaa, nyt ne vaihtuvat lähes viikoittaisella tasolla. Jos mietitään 60- ja 70- lukua, ei tuolloin ollut tarvetta uusia vaatekaappia jatkuvasti. Vaatteet kulkivat vanhemmalta nuoremmalle. Nykyään vaatteet vanhenevat silmissä ja muutaman kerran käytetty pusakka on jo “vanha”. Tässä Ylen artikkelissa Halme ennusti, että kestävä vaatekulutus kokee seuraavan 10 vuoden aikana samankaltaisen ilmiön, kuin kasvissyönti viime vuosina. Kuinka nopeasti muutos tapahtuu, riippuu siitä, paljonko ihmisiä liputtaa kestäville vaatteille ja miten nopeasti yritykset reagoivat tarpeeseen.

Olisi helvetin hienoa, että kestävät vaatteet nousisivat vaikka vuoteen 2025 mennessä arkipäiväksi. En vain näe sen tapahtuvan edes kymmenen vuoden sisällä, sillä en ymmärrä kenellä on varaa tukea kestäviä vaatteita? Tai ainakaan minulla ei 25 -vuotiaana todellakaan ole varaa ostaa hienon tuotanto ja hävityspolun käyneitä vaatteita. Sama varallisuus ongelma on mielestäni ruokapuolella. Pikaruoka, valmisruoat, huonosti kasvatettu liha ja maito ovat halpoja tuotteita. Sitten luomu, kasvis ja hyvän kasvupolun tehneet tuotteet ovat kalliimpia. Kuinka monesti olenkaan joutunut puntaroimaan ruokakaupassa tuotteiden välillä, vain sen vuoksi, että minulla ei olisi varaa kalliimpaan. Mutta koska maapallo ja ilmastonmuutos.

Vaatteiden kierrätys on siis yksi vitsi, muodin vaihtuessa viikoittain. On muutettava ihmisten käsitystä trendikkyydestä ja mielestäni mainostuksella on iso vaikutus tähän. Tänäkin päivänä lukuisat bloggarit ja vaikuttajat tekevät yhteistyötä eri nettikauppojen kanssa. Itselleni tulee mieleen House of Brandon, Gina Tricot ja Lindex. Kaikkien valikoimasta varmasti löytyy myös eettisemmin tuotettuja vaatteita, mutta sen sijaan vaikuttajien mainostaminen painottuu esim. ystävänpäivätarjouksiin. Näissä massatarjouksissa myydään usein kauppojen varastoa tyhjäksi, jotteivat sitten ne 2/3 osaa vaatevarastoista päätyisi suoraan poltettavaksi.

Olen aina ajatellut, että on hienoa, kun kierrätän vaatteeni. On se varmasti vieläkin järkevämpi ratkaisu, kun heittää ne suoraan roskiin, mutta todellisuudessa, minun ei pitäisi ostaa vaatteita, kuin vain tarpeeseen. Helsingin sanomien mukaan länsimaalaisten vaatteita on viety Afrikkaan niin paljon, että niitä ei enää edes kaivata. On liian helppoa heittää tarpeettomat vaatteet keräykseen ja ajatella tekevänsä ekoteon. Todellisuudessa se teko pitäisi tehdä jo ennen vaatteen ostoa. Mikä saa meidät siis ostamaan vaatteita, joita emme oikeasti tarvitse? Kuka synnyttää tarpeen?

Lue myös: 

Lentopäästöt vai säästöt?

Jes, löysin halvat lennot! Kerron aina avoimesti lentojeni hinnan ja lentoreitin. Lähden ensi kuussa Marokkoon ja sinne pääsen 185 € suorilla lennoilla. Lennot olivat halvat ja rupesinkin miettimään, olisinko ostanut ne myös kalliimmalla hinnalla. Mitä jos hintaan olisikin lisätty 40€ lentoveroa ja raha käytettäisiin parempaan polttoaineeseen ja päästöjen vähentämiseen? Kyllä, maksaisin enemmän lennoista, jos voisin sillä tavoin lentää paremmalla omatunnolla kyseisen lennon, jonka joka tapauksessa lentäisin.

Suomen Luonto -lehden tekemän kyselytutkimuksen mukaan 52% suomalaisista kannattaa lentoveroa. Tutkimukseen vastasi yli 1000 ihmistä. Porukan osuus naisista oli 58% ja miesten 45%. Voidaanko tästä olettaa, että perussuomalainen mies ei ole yhtä kiinnostunut ilmastoasioista, kuin nainen? Samalla tavalla, kun bioroskis haisee miehen mielestä ja siksi kotitaloudessa ei kierrätetä? Voiko pieni ihminen muutenkaan tehdä paljoa pallomme eteen, kun kaikilla on tiukka tahto ilmastoasioissa? (Kuten minulla lentämisen suhteen) Ajattelin perehtyä tähän kierrätykseen, ekologisuuteen ja tavallisen tallaajan ekotehoihin erillisessä postauksessa.

Lentoliikenteen osuus globaaleista päästöistä

päästöt.jpg

Globaalit päästöt jakautuivat vuonna 2010 esittämäni kuvan mukaisesti (IPCC). Energiatuotanto on selkeästi ison päästöjen aiheuttaja ja pelkän lentoliikenteen päästöt on arvioitu olevan noin 2% globaaleista kasvihuonepäästöistä. Kaikki tieto on IPCC:n sivuilta, mutta olen itse tehnyt yllä olevan ympyräkaavion. Halusin selvittää vuoden 2018 tekemieni lentomatkojen päästöt. Käytin siihen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n laskuria, joka on luotettava lentomatkustamisen CO2-päästöjen laskuri. Kuten ihmisjärjellä ymmärtää, lennon päästöjen määrään vaikuttaa merkittävästi lentomatkan pituus.

Suurimmat päästöt syntyvät kuitenkin koneen noustessa ja laskeutuessa. Tyhmintä on siis käytännössä lentää lyhyitä pyrähdyksiä, joissa kone on ilmassa tunnin tai pari, sillä pidemmällä matkalla suhteellinen päästö per/kilometri on pienempi. En nyt tue tässä ihmisiä maailmanympärireissulle, vaan kerroin faktan, jonka löysin Adalmina’s Adventuresin kirjoittamasta loistavasta tekstistä. Muutenkin kaikille lukutoukille suosittelen tuota tekstiä, sillä se on hyvin faktapohjainen, toisin kuin tämä minun söperrykseni. Siirrytään nyt kuitenkin niihin lentopäästöihin!

Hiilijalanjälkeni vuodessa

Lentoja kertyi siis huimat 12 kappaletta, josta kieltämättä vähän yllätyin. Odotin alle kymmentä lentoa, mutta en tiedä millä logiikalla. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10 300 kg CO2e-hlö/vuosi, joka jakautuu seuraavanlaisesti: 33% asuminen, 22% liikenne ja matkailu, 20% ruoka ja 25% muu kulutus. Jotta pääsisimme ilmastotavoitteisiin, meidän kaikkien tulisi puolittaa hiilijalanjälkemme välttääksemme luonnonvarojen ylikuluttamista. Jokainen kuluttaja voi tehdä oman hiilijalanjälkimittauksen Sitran sivuilta.

Itse sain testistä hiilijalanjäljekseni täysin puhtaalla sydämellä 2600 CO2e. Tähän voimme lisätä vuonna 2018 lentämäni lennot, joiden yhteenlaskettu hiilijalanjälki on 2315,6 CO2e. Yhteensummattuna hiilijalanjälkeni oli vuonna 2018 maan kamaralla ja taivaassa yhteensä 4915,6 CO2e. Ei tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen, että näillä luvuilla elän jo nykyisten ilmastotavoitteiden mukaista elämää. Nämä luvut saivat sydämeni lämpeämään asiasta, jonka tiesinkin jo. Elän vastuullisesti.

Toki voisin jättää kaikki nämä lennot tekemättä, mutta miksi? Todellakin koen, että omat valintani ruoan, liikkumisen ja asumisen kanssa puhuvat puolestaan. Kuinka moni teistä lukijoista on elänyt 1,5 vuotta ilman suihkua, kuten minä? Minun suihkut ovat olleet yhteensä noin 20 minuuttia viikossa viimeiset 1,5 vuotta, joten tottakai vedenkulutuksellani(kin) on osansa tässä pelissä. Keskivertosuomalaisen lentopäästöt ovat vuodessa 595 CO2e /vuosi, minun lentopäästöjen ollessa 2315,6 CO2e /vuosi. Oma lukuni on siis noin nelinkertainen keskiarvoon verrattuna. Se on korkea, sitä en kiellä.

keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki.jpg
Tee elämäntapatesti Sitran sivuilla ja selvitä oma hiilijalanjälkesi

Me kaikki voimme osaltamme tehdä parempia valintoja arjessa. Otan näihin arkiasioihin kantaa toisessa osassa, sillä muutoin tämä postaus venyisi entisestään. Halusin keskittyä tällä kertaa teollisuuden lukuihin ja hankintojen harkitsemiseen. Lentopäästöt ovat henkilökohtaisesti suurin päästöjeni aiheuttaja, se on selvä. Toivoisin kuitenkin, että ennen kuin ihmiset lähtevät osoittelemaan toisten valintoja, voitaisiin keskittyä niihin omiin päästöihin. Miten asut? Miten liikut? Miten syöt? Lue 100 fiksua arjen tekoa näin alkuun ja pääset jyvälle siitä, mistä voisit aloittaa muutoksen.

Mitä ajatuksia aihe herätti sinussa?

Pinja Mitrovitch (2)Piña y coco -blogi somessa FACEBOOK / INSTAGRAM

8 Comments

  1. Pingback: viagra pills
  2. Pingback: viagra online
  3. Pingback: viagra prices
  4. Pingback: Cheap viagra
  5. Heippa Tanja,

    Sanoisin, että nämä poistujat eivät varmastikaan ole yksiselitteisesti lentämisen paheksujia, mutta kyllä heillä on joku eriävä kanta kanssani. Se voi olla esim. homeopatiaan, ekologisuuteen ja juurikin näihin ilmastoasioihin liittyvää. Seuraajat tippuvat kannanottoja tehdessä, mutta itse perustan hyvin avarakatseiselle ja suorasanaiselle keskustelulle. En dumaa kenenkään mielipiteitä, mutta blogin ollessa keskittynyt minuun ja minun ajatuksiini, voi seuraajalle olla helpompi olla seuraamatta menojani.

    Pyrin kuitenkin aina tasa-arvoiseen keskusteluun ja ymmärrän myös ihmisten matkakateutta. Yritän tuoda blogissani myös esille näitä halvempia matkustustapoja ja ymmärrystä siitä, että viikon lomamatkalle ei tarvitse tonnin budjettia.

    Kiitos vinkistä tohon ostolakkoon liittyen, luen sen seuraavaksi ajatuksen kanssa! Ihanaa päivää sulle ja kiitos, kun jaksat kommentoida tänne blogiin. On ihana jutella jonkun kanssa!

    yst. Pinja

  6. Hyvä juttu taas! Ja hyvä, että sait hieman synninpäästöä ja keventää sydäntäsi 😉

    Kuulostaa aika hurjalta (viitaten myös edelliseen blogijulkaisuusi), että facebook-seuraajia lähtee aina, jos julkaiset somessa jotain reissujuttua. Ovatkohan poistujat tosiaan kaikki näitä lentämisen paheksujia vai olisiko mukana myös matkakateutta potevia? Itse en esimerkiksi seuraile juurikaan matkailublogeja, koska lähinnä sitä tulee vaan paha mieli.

    Joka tapauksessa ihmiset menevät usein naurettavuuksiin asti ja huomaa, ettei asioita usein mietitä kovinkaan pitkälle ennen kuin jo lähdetään osoittelemaan toisia syyttävillä sormin. Aina esiin nostetaan isoksi asiaksi joku yksittäinen juttu, kuten lentopäästöt, ja sen jälkeen kaikki lentäminen on ehdottomasti tuomittavaa!

    En tiedä, kuinka pahasti tässä itseään nyt sitten jalkaan ampuu, mutta ammunpahan kuitenkin:
    mun olisi niin helppo kokea ylemmyyttä siitä kun en matkusta tai lentele ja paheksua niitä, jotka tätä taas tekevät. En kuitenkaan viitsi. Voin ihan suoraan sanoa, että mun matkustelemattomuuteni/lentämättömyyteni johtuu lähinnä ihan vain siitä, ettei mulla ole siihen juuri ollut mahdollisuutta eikä niinkään siitä, että olen niin ympäristötietoinen ja hyvä ja muita parempi ihminen. Jos ja kun mahdollisuus tarjoutuu, kyllä siihen tartun!

    Musta ei tunnu mitenkään kohtuulliselta tai järkeenkäypältä, että tässä vielä vuosi kaksi taaksepäin ja sitä aikasemmin muka oli IHAN OKEI lennellä, ei siinä mitään, ja muut ne, joilla sattui olemaan varaa, niin tekikin. Nytkö sitten tulevaisuudessa, kun MINULLA ehkä olisi varaa vihdoin toteuttaa pitkäaikaishaaveeni ja matkustaa (mikä olisi minulle VALTAVA elämys ja todella avartavaa!) se ei yhtäkkiä olekaan enää OLLENKAAN okei, se on TÄYSIN TUOMITTAVAA ja TODELLA PAHEKSUTTAVAA käytöstä, jota on parempi ymmärtää hävetä ja siitä pitää potea huonoa omaa tuntoa ja fiksumpi pitää matalaa profiilia ellei sitten täysin koko reissun salaisuutena ? En nyt ihan tätä ajattelua jotenkin hyväksy.. Ei kai se nyt ihan näin voi kumminkaan mennä?

    Vähän sama juttu, kun joku keksi, että muovipakkaukset ovat kaiken pahan alku ja juuri ja on valtava ekoteko olla ostamatta elintarvikkeita muovipakkauksissa. Jaa. Eikös muovipakkaukset auta elintarvikkeita säilymään? Jos ajatellaan vaikka leipää ja sen koko tuotantoprosessia, on valtavaa haaskuuta, jos leipää päätyy palakin roskiin! Silti se kierrätettävä muovipussi on nyt joku saakelin punainen vaate. Kuten eräs ystäväni tässä taannoin totesi, ei ne ole ne hänen muovipussinsa, jotka tuonne mereen päätyvät, sillä hän kierrättää kaiken tunnontarkasti eikä huiski roskiaan miten sattuu luontoon.

    Sama on omalla kohdallani. Varsinkin asuessaan kerrostalossa, jossa taloyhtiö tukee kierrättämistä ja kerää erikseen muovit, lasit, metallit, pahvit, lehtiroskat, biojätteet ja sekajätteet, ei ole mitään järkeä jättää kierrättämättä, kun se on näin hienosti mahdollistettu ja helpoksi tehty!

    1. Niin, haluisin vielä täsmentää, että en tosiaan kuvittele, että maailma pyörisi vain minun ympärilläni 😀

      Tarkoitin sanoa, että on se jännä, miten jokin asia, kuten lentäminen, tuntuu olevan yhtenä hetkenä ihan ok, ei mitään ongelmaa ja seuraavana se on jotakin ihan tavattoman kamalaa, niin hirveää ja itsekästä. Järki käteen, tässäkin asiassa?

      Tiettyjen asioiden paheksunta tuntuu olevan trendikästä. Nyt lentäminen vaikuttaa olevan syynissä ja suurennuslasin alla. Aina nostetaan esiin asia tai kaksi, jotka yleensä eivät ole lähimainkaan se suurin ongelma, ja niistä pidetään meteliä samaan aikaan monen oikeasti isommankin ongelman jäädessä vähemmälle huomiolle. Monesti ihmiset jakelevat tuomioitaan ja osoittelevat syyttävin sormin muita aivan mielivaltaisesti oman edun ja omien tottumusten mukaisesti.

      Siinä Pinja on niin oikeassa, että on aivan turha lähteä osoittamaan syyttävällä sormella muiden yksittäisiä tottumuksia. Ainakin tätä ennen kannattaa tarkastella omia tottumuksiaan hieman kokonaisvaltaisemmin ja vaikka ihan tarkistaa se oma hiilijalanjälki.

      Ja mustakin olisi tosi hieno todistaa kestävien vaatteiden nousu pikamuodin rinnalle! Itse ostan enimmikseen vain mitä tarvitsen ja sitten kulutankin ihan loppuun, mutta SEPÄ SE: eihän ne vaatteet kovin kauaa tunnu kestävän ja tämä johtuu ihan siitä, ettei itselläkään ole ihan valtavia summia pistää vaatteeseen. :/ (tai mihinkään muuhunkaan).
      Toisaalta taas, ehkä tämä voisi onnistuakin, minultakin, jos ihan oikeasti kaapista löytyisi vain muutama hassu vaatekappale ja ne olisi todella tarkoin harkittuja ja mietittyjä ja laadukkaita, kestäviä, vastuullisesti tuotettuja ja kestävän kehityksen mukaisia! Siihen kannattaisi varmaan lähteä ihan tosissaan panostamaan.

      Itse asiassa luin tästä vastikään kivan jutun, (https://blogit.terve.fi/ostolakossa/45-kuukautta-kahdella-vaatteella-talta-se-on-tuntunut/) joka jotenkin kolahti. Jotenki ihana toi Virve Veen uniformu. Itse asiassa ei mulle mikään ollenkaan mahdoton ajatus tuo 🙂

JÄTÄ KOMMENTTI