Valtakunnassa kaikki hyvin

Tänään vuorossa kuulumiset 40 + 5 raskausviikolta. Kaikessa kauneudessaan, voin todella hyvin. Tuntuu, että mun ympärillä on sellainen kultainen odotuksen kehä, joka odottaa oikeaa hetkeä. Ihmiset ovat ihania ja jaksavat kysellä voinnistani. Joka kerta, kun soitan poikaystävälleni, hän kysyy “synnytätkö?”. Nauramme ja tiedämme vastauksen, en synnytä.

Joka ilta, kun menen nukkumaan, vatsan pohjassa on perhosia. Heräänkö yöllä supistuksiin? Lapsiveden menoon? Limatulppaan? Viime yönä nukuin ruhtinaalliset 10 h 30 min, kahden pissatauon taktiikalla. Ja en todella valita. Mihinkään ei satu ja olen hyvin levännyt. Valmiudessa. Saan puuhailla omia juttujani ja kotona on ihanan hiljaista. Naapuri sai kahden kuukauden putkiremontin päätökseen ja oma oloni on todella kiitollinen.

Olen kiitollinen siitä, miten hyvin raskauteni on sujunut. Kaikki varoitukset olivat kohdallani turhia, sillä olen jaksanut todella hyvin ja nauttinut raskaana olemisesta. Jos puhutaan raskausajan hehkusta, voin sanoa, että olen sen esikuva. Hehkun sellaista kauneutta ja lempeyttä, joka johtuu ihan aidosti siitä, että mulla on todella hyvä olla. Joo, ei kaikki jutut raskaudessa ole ollut priimaa, mutta eipä tuo elämä muutenkaan ole.

Pelästyin jopa hieman reaktiotani eilen, kun purskahdin itkuun. Ja se itku oli sellaista hysteeristä, eikä meinannut ottaa loppuakseen. Itketti vain tämä taival, minkä olen matkannut. Miten rohkea olen ollut. Miten voimakas olen. Miten tiedän, että pystyn nyt mihin vain. Ja miten synnytys on lähellä, miten tunnen sen voiman. Vauvan voiman. Enkä tiedä, olenko koskaan tuntenut tällaista energiaa ympärilläni. Se on maaginen!

Vaikka välillä pelottaa ja meinaan turhautua, annan tunteiden tulla. Ei elämän kuulu olla yhtäjaksoisesti yhtä hehkua. Hehku olisi tylsää ilman itkua! Ne vaativat toisensa. Ja tiedän, että synnytystaival tulee olemaan tunteiden kirjo. Siihen tulee mahtumaan varmasti skaala erilaisia tunteita, jotka kulkevat lävitseni. Aion kätellä jokaisen, toivottaa ne tunteet tervetulleeksi ja sitten päästää irti. Kuten elämässä päästetään irti noin muutenkin.

Eilen, kun olimme leffassa, tunsin ensimmäisiä, ei niin mukavia tuntemuksia. Vatsani kovettui kokonaan, kuten harjoitussupistustenkin tullessa, mutta nyt tunne oli erilainen. Hieman aaltomainen. Sitä edelsi pieni paine, huippu oli hyvin lyhyt, mutta huipulla tunsin säteilyä alaselässäni ja reisissä. Oletan, että tuntemus oli supistus. Ei laisinkaan paha, hengittelin tuntemuksen yli ja ehdin hieman innostua alkavasta synnytyksestä.

Synnytys ei kuitenkaan alkanut! Tuota seurasi kaksi lyhyempää supistusta, mutta siihen ne jäivät. Huomenna meillä on neuvola 10 aamulla, joka tulee olemaan viimeinen sorttiaan. Seuraava meeting on sitten synnärillä ensi viikolla, jolloin vauva tulee tavalla tai toisella maailmaan. Tarkoittaen siis, että jos synnytys käynnistetään, tapahtuu se ensi viikolla. Voin siis kunnialla sanoa, että nyt vedetään viimeisiä päiviä ilman vauvaa. Pian ollaan maalissa.

Maalilla tarkoitan vauvan syntymää, hänen ensimmäistä syntymäpäivää. Siitä alkaakin sitten ihan omanlaisensa alku, johon en ole vielä ajatuksen tasolla kerennyt mukaan. Olen mennyt päivä kerrallaan, miettimättä liikaa tulevaa. Jos vauva syntyy viimeistään keskiviikkona 23.10, tulee hänestä vaaka. Torstaista eteenpäin, on hän sähäkkä skorpioni, kuten minun pikkusiskoni. Jännää! Molemmat ovat ihania merkkejä, mutta skorppari hieman omanlaisempi yksilö. Uskotteko te horoskooppeihin?

Olen itse syntynyt sinä päivänä, kuin oinas vaihtuu häräksi. Olen ottanut molemmilta horoskooppimerkeiltä, ne selkeimmät ja tunnetuimmat piirteet. Oinas on impulsiivinen yksilö, joka on pahimmillaan hieman itsekeskeinen ja tapahtuma-altis. Härkä puolestaan edustaa kohdallani periksiantamattomuutta, jääräpäisyyttä, luottamusta ja nautiskelua. Lämpenen hitaasti, mutta kun liekki on kuumana, sitä ei pysäytä mikään. Olen ylpeä härkä.

Näihin tunnelmiin, nähtäväksi jää, tuleeko meidän pojasta ystävällinen vaaka, vai syvällinen skorpioni. Kumpaa sinä veikkaat?

5 Comments

  1. Ihania viimeisiä hetkiä vauvamasun kanssa ja paljon voimaa ja luottamusta tulevaan synnytykseen <3 Oot upea mama!
    Ja aivan super-upea on sun mekko! Saako kysyä mistä olet sen hommannut?

    Ihanaa vauvakuplaa teille, kun sen aika koittaa!

    1. Kiitos tuhannesti <3 Tuo mekko kietaisuasia on Nellyltä, on mun siskon. Meni ihanasti noissa raskauskuvauksissa.

      Kiitos tuhannesti <3 yst. Pinja

JÄTÄ KOMMENTTI