Työttömän arkea

Mulla on takana kaksi lyhyttä työttömyysjaksoa, jotka molemmat ovat olleet viimeisen kahden vuoden sisällä. Viestiikö tämä siitä, että olen epäpätevä tekemään töitä? Ei tietenkään. Minulla on kymmenen vuoden työkokemus, enkä ole passiivinen, vaan pyrin pitämään itseni ahkerasti mukana työelämässä. Aloitan uudessa työpaikassani ensi kuussa, jolloin myös työttömyyteni loppuu. Olen kirjoittanut useasti työttömyydestä ja sen tuomasta taloudellisesta ahdingosta. Tässä postauksessa en kuitenkaan keskity työttömyyden varjopuoliin tai taloudelliseen aspektiin. Sen sijaan kerron teille tavallisesta viikostani työttömänä.

Voiko työttömyydestä nauttia? Kyllä voi, mutta vain lyhytaikaisesti. Elämäntilanteisiin rutinoituu viikkojen muuttuessa kuukausiksi ja työttömyyteen turtuu. Itse odotan paluuta “tavalliseen työviikkoon”, joka ravintola-alalla ei suinkaan tarkoita kahdeksasta neljään töitä. Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus ovat sellaisia asioita, joita työttömänä kaipaan. Haluan kuulua ryhmään, jossa meillä on yhteinen missio. Haluan olla yksilö, joka palvelee asiakasta ja saa kiitoksena kenties hymyn lisäksi hieman tippiä. Kaipaan haasteellisuutta ja rajoja. Tietynlaista puskemista ja itsensä haastamista.

Nostaisin myös esille sen, miten tärkeää, on työttömänäkin tehdä itselle rutiineja. Ne helpottavat arjen kulkua ja valmistavat takaisin työelämään. Jos sitä nukkuu ja ottaa päikkäreitä päivät pitkät, totta kai säännölliset heräämiset töihin tuntuvat hankalilta. Olen itse pitänyt aamuherätykset 830-10 välillä, josta tuo jälkimmäinen aika on turhan myöhäinen. Aamut alkavat koiran ulkoilutuksella, jatkuvat aamupalalla ja blogin kirjoittamisella/kuvien editoimisella/muuhun blogiin liittyvällä tekemisellä. Istun koneella aina lounasaikaan asti, jonka jälkeen vien koiran ja saatan ottaa lyhyet päikkärit.

Tämän jälkeen kello näyttää usein 15-16, jolloin “herättelen itseäni” uudestaan päivään. Tiskaan, pesen pyykkiä, siivoan ja puuhailen kotosalla. Saatan lähteä joogaan tai tapaamaan kavereita. Palaan iltaisella kotiin, jolloin teen uudestaan safkaa ja vien koiran ulos. Vaikka vietän paljon aikaa kotona, rutiinit tekevät arjesta helppoa. Päivät kuluvat todella nopeasti, tälläkin hetkellä kello näyttää jo 13:30, vaikka vasta istuin koneelle. Mulla on tapana tehdä joka päivälle kolmen kohdan lista, joka sisältää tarpeeksi jumppaa aivoille. Viimeisten kuukausien aikana olen päivätyönä etsinyt meille asuntoa ja hakenut töitä.

Työttömänä minulla on ollut aikaa matkustaa ja olen tästä erittäin kiitollinen

Rakastan aikatauluttamista ja kirjoittamista, joten piirrän aina viikon alussa, tulevan viikon kalenterin ja kirjaan siihen suunnitelmat. Viikon aikana täydennän listaa tulevilla tapaamisilla ja kirjaan ylös tärkeimmät muistiinpanot. Elämäni on hyvin simppeliä, varsinkin nyt, kun saimme uuden asunnon. Olkapäältäni poistui tietynlainen taakka asunnottomuudesta ja nyt voin keskittyä vain olemiseen. En koe työttömyyteni vaikuttaneen parisuhteeni hyvinvointiin. Olen onnekkaassa asemassa, kun olen saanut taloudellista apua kumppaniltani. Pyrin “paikkaamaan ja auttamaan” enemmän kotihommissa, kuin maksamaan esim. kauppaostoksia. Olemme hyvä tiimi!

Koen, että elämäni on viimeisen kahden kuukauden aikana, ollut todella opettavaista. Olen oppinut työttömänä uusia puolia itsestäni. Olen määrätietoinen ja olen koko ajan ajatellut tilanteen olevan tilapäistä. Olen pysynyt positiivisena, vaikka en tiennyt uudesta työpaikastani tai asunnon löytymisestä. En ole ahdistunut rahattomuudesta, vaan pyytänyt ja saanut apua tarvittaessa. Olen puhunut työttömyydestä avoimesti, enkä häpeä sitä laisinkaan. Olen antanut aikaa itselleni vain olla, ennen tämä ei olisi tullut kuuloonkaan. Olen rauhoittunut ja oppinut elämään hetkessä yhä vahvemmin.

Työttömän arki on parhaimmillaan erittäin antoisaa, mutta vain lyhytkestoisesti. Onko sinulla kokemuksia työttömyydestä ja millaisia fiiliksiä tuo ajanjakso sinussa herätti?

Lue myös: 

Pinja Mitrovitch (2)Piña y coco -blogi somessa FACEBOOK / INSTAGRAM

contact@pinaycoco.fi

1 Comment

JÄTÄ KOMMENTTI