REHELLISESTI.

Tyhjä pää. Tai ei oikeastaan tyhjä, vaan kahden kovaäänisen bongorummun tahdin täyttämä pää. On vähän tylsä fiilis ja sumuinen olotila. Toinen kutsuisi tätä nimellä krapula, sillä kyllä – darra nimenomaan tyhjentää pään. Jos darraa voisi kehua, sanoisin, että tällä hetkellä mulla on täydellinen kankkunen. Sellainen kevyt krapula, joka ei ole fyysinen, vaan kaiken henkisen kohinan täyttämä tyhjiö.

Kirjoitan turhan harvoin nykyään fiilispohjalta blogia. Jotenkin tuntuu, että aina pitäisi olla todella vakavaa kirjoitettavaa, että avaan läppärin ja lähden lätkimään. Viimeaikoina olen yrittänyt irrottautua tulevaisuuteen kurkkimisesta ja keskittyä olemiseen. Tästä aiheesta kirjoitin viimeksi muutama päivä takaperinkin. Huomaan vaan selkeästi, miten mun blogi on synkassa mun elämäntilanteen kanssa.

Ja se elämäntilanne on, no, keskeneräinen. Elämä leijuu eteenpäin ja mun blogi on heijastus siitä leijumisesta. Mun mielenpäällä on ollut viime aikoina isoja muutoksia, mutta koska niihin linkittyy vahvasti muut ihmiset, en voi niistä avoimesti kirjoittaa. Sitten on sellaisia aiheita, jotka haluaisin nostaa tapetille, mutta “en ole kehdannut”. Näistä möröistä yritän päästä yli ja viimeistellä luonnoksista sujuvia kirjoituksia.

Oon sellainen “kaikki peliin tai ei mitään -tyyppi”, joka tekee isotkin päätökset perustuen intuitioon. Nyt leikittelen ajatuksella luovasta tilasta, jossa pystyisin joogaamaan ja kirjoittamaan vapaasti. Mietin maisteriopintoja, matkustamista ja oman yrityksen perustamista. Tuo firman aloitus on varmasti se kaikista relevantein asia, mihin haluan ladata täydet paukut.

pinja_berlin_bluedress 1.JPG

pinja_berlin_blue-2.JPG

Pelkään epäonnistumista, mutta en yhtä paljon, kuin yrittämättä jättämistä. Miksi en siis hae aloittavan yrittäjän tukea, eli startup rahaa ja laita pyöriä pyörimään? Rehellisesti, en osaa vastata. Huomaan etsiväni ympäriltäni jotain “viimeistä signaalia, joka kertoisi minulle tekeväni oikean päätöksen”. Tämä on varmasti normaalia pohdintaa ennen yrittäjyyteen astumista, pelko epäonnistumisesta. Se varmasti drivaa eteenpäin, yrittämään yhä kovempaa.

Tein kuitenkin ensimmäisen askeleen ja otin viikonloppuna selvää strattirahan vaatimuksista. Aion pyhittää ideoinnille aikaa ja varata käynnin yritysneuvojalle. Haluaisin palvelukonseptiini jeesiä, jotta pystyn selkeästi myymään palveluitani, enkä vain “kaikkea”. (Oletko samassa tilanteessa ja haluat tehdä kimpassa hakemuksia? Pistä mulle viestiä ja brainstormataan yhdessä meidän tulevien firmojen konseptia!)

Faktahan on, että jostain pitää aloittaa ja se joku saattaa matkan varrella muuttua ja muokkautua aivan toiseksi. Palveluni tulevat enemmän tai vähemmän sisältämään valokuvausta, kirjoittamista ja sisällöntuotantoa. Minulla on muutama kontakti alalta ja olen saanut vihreää valoa heidän suunnalta. Olen ääretön perfektionisti, joten haluan asiakkaiden saavan rahalleen vastinetta ja siksi osaltaan junnaan tämän asian kanssa.

Tämä toiminimen perustaminen on siis pyörinyt päässä kokoajan. Joku jarru kuitenkin pidättelee mua ja oon yrittänyt kuulostella, mikä se voisi olla. Pelkkää pelkojen kohinaa, vai oikeasti joku ongelma? Mulla ei oo yrittäjyydestä oikein hajuakaan, sillä meidän perheessä kukaan ei ole yrittäjä. Mun kaveripiirissä on kylläkin paljon yrittäjähenkisyyttä ja sieltä oon saanut rutkasti tukea mun ideoille. Kuitenkin on joku musta aukko mun ajatusten edessä..

Ootteko te samaa mieltä siitä, että muut näkevät usein toisen potentiaalin, ennen kuin hän itse? Mulla on meneillään joku tämmöinen näkemättömyys syndrooma. Tällaista rehellistä pohdintaa tänään. Laita kommenttia, jos resenoi sinne suunnalle! pus, Pinja

2 Comments

  1. Kiva postaus ja tosi ajankohtanen myös itselleni! 💛 Oon myös miettiny paljon yrittämistä ja sitä kautta omien unelmien sekä arvojen toteuttamista, mutta aika näyttää! Tsemppaan kuitenki ehdottomasti esim. toiminimen perustamisessa, se on aika kevyt prosessi (lähinnä maksu toiminimestä) ja muutenkin tosi ”pienen riskin” tekemistä!

    1. Moikku Olivia!
      Kiitos viestistä ja ihan totta turiset 😉 Oon nyt päättänyt, että valitsen vaan päivän ja pistän starttirahahakemuksen tulille. Siitä sitten toiminimi pystyyn, kun siinä hakemuksessa tosiaan ei mene 10min pidempään. Eli en voi ajan puitteisiin takertua. Itse asiassa tänään ollut tosi motivoitunut fjiilis! Ihana kun kommentoit ❤️:Pinja

JÄTÄ KOMMENTTI // COMMENT BELOW