Rakenneultra & puolessa välissä raskautta

Tänään oli meille suuri päivä. Tänään, 29.5.2019 olen ollut tasan 140 päivää raskaana ja edessä häämöttää 140 päivää laskettuun aikaan. Olen raskausviikolla 21 (20+0) ja hyvällä mallilla raskauden toisella kolmanneksella. Beibi on tänään hieman yli 300g painoinen ja vastaa näin kooltaan mangoa. Aika on mennyt hurjan nopeasti ja toistaiseksi vipeltää koko ajan lujempaa. Koko kevät meni ihmetellessä tuota masuasukkia ja sopeutuessa ajatukseen lapsesta.

Nyt raskauden puolessa välissä olen sisäistänyt muutaman asian. Ensinnäkin olen äiti ja se ei tule koskaan muuttumaan. Toistaiseksi, meille tulee lapsi. Tähän parisuhteeseen on suotu saapuvan ihminen. Ihan hullu ajatus, että olemme Kaurin kanssa sidottuja toisiimme lapsen myötä. Tavallaan tuo pelottaakin, sillä emme ole maailman tasapainoisin kaksikko. Olen silti hyvin onnellinen, että juuri me teimme tämän. Sanoinkin Kaurille joskus tavatessamme, että näen hänet lasteni isänä.

Toinen todella hullu ajatus on, että nyt ajattelen, että jos lasten teko on näin helppoa, voisin vain tehdä lapsia. Sisarukset ovat maailman suurin rikkaus. Ja kyllä, tiedostan, että olen vasta tässä vaiheessa raskautta ja muksu ei ole syntynytkään, joten tuskin tiedän mistä puhun. Mutta puhunpa silti! Oma kroppani on toiminut, kuin unelma läpi raskauden ja olen nauttinut olostani. Alkuraskauden väsymys on ainut oire, josta en pahemmin piitannut. Kaiken muun kestän kyllä!

Tähän puoleen väliin matkaa on mahtunut paljon tunteita. Ytimestä pois muutto, asunnottomuus, työttömyys, uusi työpaikka ja sittemmin yhteinen asunto. Muutama ulkomaan reissu ja paljon tapahtumia. Jos kesä tulee olemaan yhtä vilkas, aika kuluu varmasti nopeasti. Yhteen asiaan olen kyllä kyllästynyt, nimittäin siihen että ihmiset hokevat omia aatteitaan minulle: “odotas vain, kun olet pidemmällä raskaudessa. odotas vain, kun synnytät.” En odota mitään, se on koko raskauden juju. Otan tilanteet haltuun sellaisinaan.

Jokainen raskaus on yksilöllinen. On hienoa tuntea ihmisiä, jotka ovat raskaana, synnyttäneet tai yrittävät. Haluan silti hentona vinkkinä painottaa sitä, että kukaan ei koe raskautta samalla tavalla. Kaikenlaiset vinkit ja niksit, voivat ohjata esikoistaan odottavaa väärille raiteille. Vaikka olisi kuinka kyseenalaistava tahansa, jossain menee raja vinkkien kanssa. Annetaan kaikille chänssi tuntea raskaus kropassaan. Yksi asia, johon en ainakaan kaipaa muiden lääkehuuruisia vinkkejä, on synnytys. Siihen on aikaa ja sitä mietin lähempänä!

Tosiaan, tänään oli meille suuri päivä. Kello 10:45 meitä kutsuttiin vastaanottohuoneeseen 4, jossa kätilö otti meidät lämmöllä vastaan. Beibin rakenteet katsottiin läpi tarkasti ja kaikki oli erinomaisesti. Beibi kasvaa käyrien mukaisesti ja saimme ihastella häntä puolisentuntia. Rakenneultra oli kaikin puolin positiivinen kokemus, jota jännitin etukäteen ihan turhaan. Kuvasin tältä päivältä videota ja kasaan teille vielä videoyllätyksen, jossa kerron beibin sukupuolen. Jännää! -Pinja

FACEBOOK / INSTAGRAM / YOUTUBE

2 Comments

  1. Mulla on neljännen lapsen la 10.10, eli taidat olla noin viikko mua jäljessä!? Joo, ei kannata kuunnella muita mitä liittyy raskauteen ja synnytykseen, koska mitä ite oon huomannu näitten neljän raskauden aikana on että kaikki on erilaisia, ja tää neljäs on ollut tähän asti helpoin. Mulla on muutenkin nuo synnytykset ollut tosi helppoja, ja kipukynnys on korkea mulla, eli kenenkään kaa en ole saanut muuta kivunlievitystä kun ilokaasua (mut liian myöhään, ei oo enää auttanut siinä vaiheessa) ja kolmannen kaa otin panadol-oxynorm sekoitus pillerimuodossa, mut se on ainoa kivunlievitys mitä oon saanut. Ja sekin on kaikilla niin yksilöllistä, mut turhaa se on kitua jos ei siedä kipua niin hyvin, kun kummiskin vaihtoehtoja löytyy.

    1. Moi Ida-Katarina!
      Ihana tsemppiviesti, kiva kuulla positiivinen kokemus toiselta odottavalta äidiltä. Meillä laskettu 16.10, eli juurikin tuo viikko myöhemmin. Pyrin varmasti synnytyksessä käyttämään mahdollisimman vähän lääkkeitä, sillä ne eivät kuulu mielestäni kroppaan. Itsellä myös korkea kipukynnys, mutta en toki tiedä millaista se synnytyksessä on. Jänniä juttuja ❤️

JÄTÄ KOMMENTTI