SALON CAMU N°2

Oletko joskus blondannut värinpoistolla ja saanut katastrofaalisen lopputuloksen? Kenties olet leikannut itsellesi otsatukan keittiösaksilla ja ohessa parturoinut miehellesi uuden hiustyylin? Tai ehkä vain kaipaat pientä päivitystä kevään tullen? Ohitetaan yhdessä ikuiset tekosyyt ja istutaan osaavien käsien penkkiin. Vasta avattu Salon Camu N°2 Torkkelinmäellä toivottaa niin uunituoreet, kuin vanhat asiakkaat tervetulleeksi. Isompi toimipiste takaa nyt mahdollisuuden palvella teitä kaikkia halukkaita lämmöllä ja entistä henkilökohtaisemmin.

  • Mikä? Parturi-Kampaamo Camu N°2
    Missä? Torkkelinkatu 4, Kallio
    Miten? Nopeasti varausjärjestelmä Timman kautta: täältä 
    Varaa soittamalla: 09-42890229
    Palveleeko Alppilan toimipiste? Kyllä, alkuperäinen Camu palvelee asiakkaita tuttuun tapaan Linnanmäen kupeessa, osoitteessa Viipurinkatu 9.

Haluatko hemmotella itsesi lisäksi äitiä, vaimoa tai isoäitiä? Ota Camun numero talteen, sillä seuraavaksi tulee toukokuun ajan voimassa olevat avajaistarjoukset:

  • TOUKOKUUN AVAJAISEDUT 
    Lahjakortit -15%
    Väri + leikkauspaketit -20% 
    Ripset ja kulmat (sis.muotoilun) 15€
    Opiskelija-alennus -20% on voimassa ympärivuoden, arkisin klo. 10-15

Mun ehdoton luottokampaaja Tiina-Maija on pelastanut meidän perheen serbialaisen hiuspehkon vuosi vuodelta. Milloin oon päättänyt värjätä kotikonstein pinkiksi ja halunnut siitä yhdellä seisomalla laventelin liilan. Kerta toisensa jälkeen olen polttanut tukkani auringossa ja Tiina on elävöittänyt mun latvat parhailla hiustenhoitotuotteilla. Käsi sydämellä voin suositella Salon Camua, niin miehille, naisille kuin perheen pienimmillekin. Nämä mimmit osaavat nimittäin hiushommat!

camu2

camu

Kuvat on otettu Salon Camu N°2 avajaisista. Ilmaistapahtumaa oli mukana tukemassa: Kahvihuone, Familia Verde -nyhtöherne, Dione -jäätelö, Dallmayr -kahvi, Redken -hiustenhoitosarja ja Karhupuiston Plastiikkakirurgia. Avajaisiin mahtui mukaan pikakampauksia ja- meikkejä, parturointia, lymfahoitoa ja tietenkin hyvää ruokaa ja juomaa. Väkeä saapui tapahtumaan niin lastenrattaiden kuin koirien kanssa & tuotto kerättiin lyhentämättömänä Hesylle, eli Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle. Mieletöntä!

//

There is a new barber in town – watch out guys! My friends have opened a Hairdressing salon in Helsinki, Kallio. The authentic Camu at Viipurinkatu 9, Alppila will continue normally and the new Salon Camu  N°2 will help to serve even more customers. These two salons are walking hand to hand to make the dream crowns for girls and sharp cuts for guys!

Since hair is a decade-long partner in crime, bestfriend and worst enemy – I believe we should trust our hair only with the best hairdressers. Trust me when I tell you that these professional girls are the cherry you want for your cake and the magic touch you need for your hairstyle! Feel free to share the info with your friends 🙂

  • What? Hairdressing Salon Camu N°2
    Where? Torkkelinkatu 4, Kallio
    When? Flexible working hours
    How to book? Quickly via the booking system Timma
    Or make a phone call 09-42890229

Here you have the best deals of the town, all the prices are valid in May 2017.

  • OFFERS FOR MAY 
    Giftcards -15%
    Color + haircut -20% 
    Lashes and corners (incl. styling) 15€
    Student discount -20% valid year around on weekdays from 10am-3pm

SALON CAMUN KOKOONPANO // HERE ARE THE GIRLS

TYTÖT4

TYTÖT3.jpg

tytöt

whitie

FIRST -AID KIT FOR COSTA RICA

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole rustata kalenteriin aikatauluja tai suunnitella turhia. Mieleenpainuvimmat kokemukset ovat yllättäviä ja odottamattomia, joten pidetään ne myös sellaisina. Jos olisin tiennyt kaikki parhaimmat matkavinkit etukäteen, oma muistopankkini ei olisi nyt näin värikäs. Ensiapupaketti Costa Ricalle sisältää kuuman kosteita vinkkejä aina humalassa ajamisesta, aurinkorasvan levitykseen. Tämä on kirjoitettu Sinulle, joka haluat painaa ‘osta lennot -nappia’, mutta tarvitset vielä viimeisen siunauksen päätöksellesi.

N°1 TÄMÄ ON TOTUUS

Pinta-ala on hippasen Sveitsiä isompi: pieni & mutkikas
Asukasluku on vähemmän kuin Suomessa: alle 5m
Pääkaupunki kannattaa suoraan skipata: San José
Kieli on kehonkielen lisäksi: Espanja
Ilmasto viettelee trooppisuudellaan, sillä rannalla hikoilet bikineissä & sademetsässä tarvitset takin, pipon ja parhaimmillaan villasukat.
Viisumia ei alle 90 päivän matkalle tarvita, ainoastaan passin tulee olla voimassa 6kk maahan saapumisesta.
Aikaero kesäaikana -9 h ja talviaikana -8 h

  • Costa Rica on Väli- ja Etelä-Amerikan ehdottomasti kallein (mutta turvallisin) maa. Länsimaalaiselle matkaajalle hintataso on mielestäni siedettävä. Halvimmillaan hostelli, ruoat ja julkinen liikenne maksaa noin 40€/pvä. Kannattaa varata matkalle dollareiden lisäksi paikallista valuuttaa, eli Costa Rican coloneja. 20£ on noin 10 500 monopolysetelin näköistä colonésia. Lisäksi voit maksaa useimmiten kortilla, joskin 13% verot saatetaan lisätä hintaan.
  • Unohtunut ipodin laturi voi käydä kalliiksi ja sen löytäminen tien päältä hankalaksi. Kaikki aparaatit paitsi adapteri kannattaa tuplapakata rinkkaan. Vaatteiden ostaminen maasta on usein huti, niin hinnan kuin laadun puolesta. Lisäksi lemppari snacksit (riisikakku, proteiinipatukka, puuro, jogurtti) ovat joko super kalliita, tai niitä ei ole ollenkaan. Voit myös tehdä kuten me teimme ja ostaa vahingossa mansikka-esanssiriisikakkuja huikeaan 6$ hintaan. Snacksien lisäksi suosittelen varaamaan mukaan omat tamponit, vuoristolla kun valut muuten ohi.
  • Costa Ricalla on kaksi vuodenaikaa: sadekausi toukokuusta marraskuuhun, kuiva kausi joulukuusta huhtikuuhun. Sadekaudella sataa niskaan loputtoman lämmintä vettä, joka karkoittaa turistit ja tarkoittaa halvempia hintoja. Ilmasto elää ympärivuoden omaa elämää, niin rannalla kuin vuorilla. Lämpötilaerot ranta vs sademetsä, ovat pahimmillaan 20astetta. En siis vitsaillut aikaisemmin villasukka -kommentilla!
  • Lentolippujen hinnat vaihtelevat aina 800-1300€ välillä. Itse olen maksanut kahdesti n.1200€ ja pidentänyt välipysähdyksiä lisämaksusta näin: Helsinki-Pariisi (1yö) -Miami (1vko) -San José (2kk) -New York (1vko). Parasta palvelua olen saanut Kilroylta, jonka vuoksi käyn jatkossakin asioimassa heidän toimistossaan Makkaratalossa!
  • Costalla on naapurimaihin verrattuna paras sosiaaliturva ja maa on alueen poliittisesti vakain valtio. Vuoden 1949 jälkeen kansa on elänyt tyytyväisenä ilman armeijaa. Poliiseja näkyy katukuvassa vain vähän ja tarvittaessa, toisin kuin esim. Mexicossa heitä on kyseenalaistamiseen asti.

N°2 AJAMINEN

Pakko myöntää, että odotin pahempaa lopputulosta kolmen mimmin road tripistä Costa Ricalla. Ei liikennemerkkejä, katuosoitteita ja liikennesääntöjä – istu mun ajotyyliin suhteellisen sopivasti. Seuraavaksi tarinaa siitä, toimiiko Costa Ricalla rentous vai raittius ratissa.

Vuokraa maasturi, etenkin Monteverde – La Fortuna välinen hiekkatie on täynnä kuoppia ja sateella jää varmasti sutimaan mutaan ilman maasturia. Linda sai onneksi ylipuhuttua mut automaatti autoon, joka pelasti meidät ylämäissä. Alamo autonvuokraus oli selkeästi ostanut itselleen dumppierän valkoisia maastureita, joten auton etsintä parkkipaikalta oli ajoittain haastavaa. Viikkohinta täydellä vakuutuksella, kahdella kuskilla ja palautusosoitteena eri kaupunki, maksoi meille 500€. Alunperin hintalappu näytti 680€, joten muistakaa tinkiä!

Vältä pimeällä ajoa sillä vain isoimmat tiet ovat valaistuja ja saatatte päätyä muuten ojaan. Hidasteet on merkitty n.10 metriä ennen itse hidastetta, jonka vuoksi vauhdin hiljentäminen on vaikeaa päivälläkin. Pimeässä et nää mahdollisia eläimiä tiellä ja mutkikkaiden teiden ennakoiminen on täysin mahdotonta. Muistakaa tankata aina kun mahdollista ja mieluiten vähän enemmän. Bensikset on harvassa ja pahimmillaan yli 60km välein. Tyhjä tankki jaksoi meillä pimeässä pyhällä hengellä.

Aja humalassa, älä pilvessä, vai miten se menikään? Tämä on yksi harvoista kirjoitetuista säännöistä ja varsin vaarallinen sellainen. Costalla on nimittäin laillista ajaa autoa humalassa, mutta ei huumepäissään. Itse en lähtenyt nauttimaan tästä vapaudesta, olinhan elämänhumalassa jo valmiiksi. Lisäksi paikalliset huolehtivat humalassa + huumehouruissa ajamisen, joten muista turvaväli. Tämä kansa on onneksi hyvin sydämelistä sakkia, joten eikun sekaan vaan ajelemaan!

zipline

N°3 SYLINTÄYDELTÄ VIHREÄÄ

Maailmassa on paljon paikkoja, joissa bussi tulee ajallaan ja kaupat aukeavat sovitusti. Ihmiset ostavat take-away kahvin ja kiirehtivät salkkuineen metroon. Toinen pysäyttää keltaisen taksin, kaataa espresson valkoiselle kauluspaidalle ja kiroaa elämää. Vain erilaiset näyttävät rakkauden toisilleen ja senkin jakavat ensin someen. Taas se maanantai. Taas se tiistai. Aina näin käy kun on perjantai 13:sta, vai mitä?

Katsonko itse maailmaa huuruisen linssin takaa? Hassu ajatusmaailma tuollainen, kuplassa elävä suorituskeskeinen kansa. Tekokynnet, hiustenpidennykset ja hiusten kiharrus on turhaa. Jätä merkkivaatteet – tai mitä vielä, unohda kaikki vaatteet! Nyt saat juoda aamukahvin rauhassa ja napata parhaimmat aallot high tidessa. Saat elää yhtä rennosti kuin sisäinen kellosi tikittää.

Tahtotila on tässä, mitä tahdot? Joudut olemaan niin hiton rehellinen itsellesi ja tunteillesi, että ensimmäiset päivät Costa Ricalla suunnistat sumussa ja soudat vastatuulessa. Onko tämä elämää? Onko tämä oikein? Onko onnellisuus sallittua? Mitä tapahtuu, kun ei ole enää tilaa negatiivisuudelle, stressaamiselle ja suorittamiselle?Tämän elämän kun saan valita, miksen lähteä voi vaan, enkä palaksi hajota?

Niin se vaan vetää puoleensa, tuo positiivisuuden lähde, rauha rakkauden ja aurinko ainainen. Varaudu rakkauden kaappaukseen kun kerran näpytät korttisi tietoja lentoyhtiön sivuilla ja uskaltaudut painamaan “osta lennot -nappia”. Costa Rica tarjoaa Sinulle sylintäydeltä vihreää luontoa, syötävän sinistä vettä ja täydellisen kypsyistä banaania.

PS. Jättäkää kysymysmuruset rohkeasti kommenttiboksiin // PPS. Onko teistä kukaan käynyt Costalla, jos niin mikä oli parasta ja mikä puolestaan pahinta? <3

//

Hola amigos! It’s been a while since I’ve been writing for you. We came back to Finland roughly 3 weeks ago and I’ve been stuck with my work ever since (Also had too much parties, oops!) But here I am now, sharing stories, pictures and tips from our trip to Costa Rica. Since First aid kits come in many shapes and sizes, this post is a mixture of practical information, regular tourist tips and parenting advice’s. I also gathered together a short list of “what to bring to Costa Rica”, so you could easily pack your bags and let go! This post is written for the ones that are aiming to buy the flight tickets, but haven’t had the strength to do so just yet.

N°1 THIS IS THE TRUTH

Population today 4,586,353
Capital (and largest city) San José
Official language por supuesto body language + Spanish
Weather freakin’ hot by the beach and relatively cold at the mountains
Visa is not required for less than 90 days, only the passport must be valid 6 months of arrival
Everyone tries to drive on the right

  • Travel off season – Which is during the rainy season from late April until November. As a reward you will save half of your money and the beaches will be less crowded.
  • Suggested daily budget assuming you’re staying in a hostel, cooking most of your meals and using local transportation can be anything between 40-50 USD. Compared to Nordic countries the prices here are reasonable. However you can’t just casually pass by a waterfall for free, since most of the trails include a significant entry fee and/or paid guide requirement.
  • Pack your backpack wisely – The climate is diverse and Costa Rica can be divided into several individual climatic zones. As a tropical country, the average annual temperature is around 21 to 27 degrees (70 to 81 Fahrenheit) but can feel near to 40°C. Note that in the popular destinations like Irazú volcano and Monteverde cloud forest, the elevations are approaching or exceeding 10,000 feet (3,000 meters) and you will need a sweater + jacket most of the time. Chicas! less is more, so bring only few dresses, a skirt, shorts and 4-5 tops which you can leave behind. Hair curler or straightener will be a waste of time and walking shoes a big plus beside flipflops.
  • Food overall is nearly tasteless despite the spices or cuisine. I recommend to refuel your body with your favorite foods before you go. You will find the best vegetarian places in the most visited cities, such as Tamarindo and Jacó. If you are a simple, cheap food seeker, choose the “Soda’s” for eating. Soda is a small restaurant that serves Costa Rican dishes and they are typically family-run places. Here you can enjoy a typical casado plate of rice, beans, meat/chicken/fish, salad, salsa and fried bananas + drink for $4-$6.

The top two meals during our stay at Selina hostels, Manuel Antonio

N°2 DRIVING

Blessed with mountains, meadows, islands, beaches, forests and seasons. The best way to explore all of these places is with a rental car. You will have the freedom to stop for a afternoon surf and eat at a local farmers market. Would you enjoy a full control of the radio channels and car speed? Since luxurious doesn’t yet come with the label “cheap and easy”, be prepared for the Costa Rican driving style.

Good morning long, curvy and poor shape roads. Good day traffic street, dirty cities and mountainous roads. Good evening non-existing signs, laws and drunk drivers. Easy to get lost without street names and directions, I hope some of you speaks Spanish? Plenty of small things to consider beside these – as the fact that there ain’t many gas station by the roads.

They say you shouldn’t rent a car if you are a first-time visitor in Costa Rica, since the hassle is not worth the effort. I disagree. You will be just fine with a sense of humor, trust to your driving skills and positiveness. It’s painless, stress-free and easy to rent a car. Choose a four-wheel drive vehicle if you are planning to drive to the rural roads (The Nicoya Peninsula, Monteverde, Rincón de La Vieja etc.) We paid 500€ for a week and rented through Alamo.

Drive smartly with patience and love and you will be fine. I found the most relevant driving laws from here and I’ll like to share few of these with you. First of all talking or texting on your cell phone is not allowed while driving for a $550 fine. Second, making a U-turn where one is not allowed can result in a fine of approximately $550, which seems quite much to me? Also driving on the beach is not allowed and the fine is approximately $200. Plenty of the beaches are only approachable by car, so I founded this one a bit conflicted.

N°3 FEEL THE GREEN FACTS

  • Peace-loving country, that’s what it is. Simple, yet so confusing and powerful. Spicy like ginger. Sweet like pineapple. Horny like a banana.
  • I read an article which said that Costa Rican women don’t take their husbands last name. A high five for feminism to keep their maiden name for life!
  • The country hosts more than 5% of the world’s biodiversity even though its landmass only takes up .03% of the planets surface –that’s kinda cool.
  • Approximately 25% of the country has protected forests and reserves.
  • Costa Rica is totally army-free, since the army was stoped in 1948 as being considered unnecessary. Due to this the country’s foundations are the peace, neutrality and freedom.
  • Costa Ricans refer to themsleves as “Ticos” (males) and “Ticas” (females).
  • Instead of hola (hello), Costa Ricans say “Pura vida” (pure life). I mean, c’moon -how cute is that?

What’ are you waiting for friends?
Take a leap of faith and buy the flight tickets for the tour of your lifetime.

Pura Vida from Costa Rica,

whitie

TÄÄLLÄ MÄ OON VIELÄKIN SUN

Yhden, toisen, joskus kolmannenkin se vaatii.

Neljäs jo oloja lievittää, hetki hetkeltä ajatuksia selvittää. 

Lupaan, viidennellä sä et tiedosta enään. 

Siihen helppo hukuttaa on, tunne toistaan tuntematon.

Seuraavana aamuna pää muistuttaa, aina sä vaadit mua tanssiin vaan.

Jos takaisin mä antaa saan, näytän sulle mitä eilinen vaati mukanaan.

Onko se muisto vaan, jos muistoja ei muistakaan?

Muistatko sä, elätkö sä?

Lahja elämän särkyvä, ymmärrä askel on näkyvä,

kohti uutta kiipeä – vielä portaita on jäljellä.

Löydä voima sisältä, sydämesi syke on syvä

Hyödytön et oo, hukattu aikaa ei oo

Ken määrittää, milloin on myöhäistä?

DO GOOD PEOPLE TURN INTO EVIL?

thinking7.jpg

Aamukahvi kädessä on hyvä pysähtyä hetkeksi jos toiseksi ja kuunnella ajatuksiaan. Itse istuin kahvin ääreen flunssan kourissa Café Tin Tin Tangoon Töölööseen. Ensivisiitti tässä persoonallisessa kahvilassa oli varsin hyvä, sillä paikka sai minut tutkimaan mielessä esiintyviä ajatuksiani syvemmin. Normaalisti aamu ja kahvi -kombo on täysi kymppi, mutta tänä päivänä tunsin oloni poikkeuksellisen epämukavaksi näiden kahden kanssa. Tunsin oloni muukalaiseksi, ohikulkijaksi ja pelon lähettilääksi. Hetken ajan jopa halvaannuin ja yritin tarttua kiinni jokaiseen positiiviseen ajatukseen kuin takiainen. Näin kuinka ränsistynyt pysähdyspaikka toivotti mut tervetulleeksi kotiin, se sanoi “Sä et ole riittävä, sä et elä sun elämää oikein, sun valinnat on vääränlaisia, sä et ole tarpeeksi hyvä eikä sun unelmat ole tavoitettavissa – tiedä se Pinja”.

Mitä nämä tunteet aamukahvin äärellä oikein olivat? Oman pääni tuotoksia, kauhukuvia, harhoja, pelkoja vai kenties totuudentorvi? Mitä kauemmin istuin, kuuntelin ja tarkkailin ympäristöäni, sitä tietoisemmaksi tulin pääni läpi kulkevista ajatuksista. En enää tarttunut jokaiseen mietteeseen, vaan annoin niiden leijua pääni sisällä kuin sumupilvi. Ymmärsin kahvikupin pohjaa tuijottaessani, että joku tai jokin oli hetkellisesti laukaissut pääni sisällä jopa loputtomalta tuntuneen negatiivisuuden filminauhan. Filminauhan, joka yritti manipuloida positiivisia ajatuksiani ja tunteitani. Tänä päivänä ulkoiset ärsykkeet saivat minut ajatusteni pyörteisiin. Minua ärsytti suunnattomasti kahvilassa iloisesti rupatellut pariskunta, siististi pukeutunut virkamies sekä vieressäni istuva vanhempi herra.

Miksi ihmeessä ja minkä vuoksi koin ärsykkeet näin vahvasti? Toisaalta, miksi edes tunsin nämä ärsykkeinä – positiiviset ihmiset aamupalalla? Hetken pohdittuani vastaus oli käden ulottuvilla. Nimitin nämä ihmiset ärsyttäviksi ja häiritseviksi, sillä koin itse pahaa oloa sisälläni – tunsin epämukavuutta omassa ihmiskuplassani. Negatiivinen filminauhani oli lähtenyt pyörimään heti aamusta, kun olin torkkuttanut herätyskelloani ja meinasin myöhästyä sovituista menoista. Sillä tosiaan on väliä, millä mielellä päivänsä aloittaa. Kun kuuntelin mieltäni, epämukava olo poistui ja sen tilalle tuli tyyneys. Vapautin mieleni ja sanoin hyvästit katastrofaaliselle filminauhalle. Hyvästi, älä tule hetkeen takaisin!

Koen itse kuuluvani siihen ihmisryhmään, joka tavoittelee korkealle kaikilla elämän osa-alueilla. Itsensä haastaminen on hyvästä, kun oppii kuuntelemaan ajatuksiaan. Nimittäin meille suorittaja persoonille on ensiarvoisen tärkeää kuunnella itseämme. Itse olen opetellut karsimaan asioita, elämään vähemmällä ja keskittymään kaikista tärkeimpiin asioihin. Sitä kautta olen löytänyt tasapainon ja positiivisen filminauhan. Tämä päivä oli hyvä muistutus minulle, että onnen eteen pitää tehdä töitä. Oikeat onnen muruset ovat kokoajan teissä, hyvät ystävät. Sulkekaa aparaatit ja avatkaa silmät maailmalle. Kuunnelkaa ja yrittäkää opetella sietämään mielessänne esiintyviä ajatuksia. Näin minun mieleni poukamat aukesivat ja pystyin myöntämään virheeni ja huutamaan: ” Anna tulla, olen tässä, iske ja kovaa! “.

Kuten minä olin armollinen, toivon että tekin olette sitä itsellenne. Kaikki tuntemukset ovat inhimillisiä, ne eivät tee teistä pahoja ihmisiä. Vaikka se ei aina siltä tunnu, ne yrittävät johdattaa meitä oikealle polulle. Ajatelkaa asiaa näin: jos mielemme ei yrittäisi manipuloida meitä, kuinka tylsää elämä olisikaan?

sitä vain istuu hiljaa: ajattelee, kuuntelee ja tunnustelee elämää
sitä pieni ihminen toivoo: rauhaa, hiljaisuutta ja positiivisia ajatuksia
tiedättekö ystävät? sen kaiken saa, jos sitä vain tarpeeksi halajaa

you.jpg

you2

//

Hey friends! Nice to talk to you once again. As you can see I’m back in Finland with all the great memories still packed in my backpag. Let’s get back to those flowerly beautiful memories later on. So, what really hit me on the head the other day was the feeling I got when I walked to a nearby café. The cute little place I visited is called Café Tin Tin Tango and it’s located in the neighbourhood Töölö, Helsinki, Finland. Here you can relax by the morning coffee and do your laundry on the same time – how smart is that? Or you can do as I did and take a fucking long moment to sit down with yourself.

My day started way too fast when I woke up late from my schedule and run out from the door. I managed to somehow get everything done on time and stopped to have a coffee. But what happened during that cute breakfast break of mine? What does the headline “Do good people turn into evil?” stand for? Well, that morning I felt like a miserable and insufficient human being. I was sitting in the café, casually holding one coffee coffee cup on the other hand and my own thoughts on the other. I was balacing between wrong and right answers, between negative and positive thinking.

I watched the door opening, closing, opening, closing – like a ticking cuckoo clock.

I watched the people smiling, laughing, smiling, laughing – endlessly repeating these two.

Why didn’t I feel happy and powerful with my mind open to the environment and space there is? I don’t actually have the answers to these questions, I just know that I felt bad because I believed so. I believed that a bad morning would rewrite my day. Letting yourself feel broken is the key to feeling whole. I needed that moment and feeling of jealousy – to understand that it’s all just randomly passing by in my head. Don’t believe everything your mind tells you, that’s not who you are and what you are capable of. It’s just thoughts. They exist to remind us that nothing is for granted and we shall remain humble to life. Hold on friends, you are going to the right direction -there is no way you could play games with your minds. Your mind will always win, so save your energy for positive thinking and be happy.

FIRST BLOGGING PROBLEMS TAKING OVER

Tänään mulle iski ekaa kertaa tää tunne, pieni paniikki. Oon avoimesti kertonut tutuille ja tuntemattomille tästä blogista ja kirjoittamisen tuomasta hyvän olon tunteesta. Mulle on ykkösjuttu se, että tää ei oo vanhan ajan pakkopullaa kuten ruotsinkielen opiskelu koulussa. Äsken mä kuitenkin avasin mun koneen ja eksyin vahingossa mun sivutilastoihin. Eli toisin sanoen, eksyin katsomaan kävijätilastoja eri päiviltä ja analysoimaan niitä kuin tohtori Einstein aikoinaan. Halusin kirjoittaa aiheesta: »Mitä me oikeasti syömme?» mutta kävijätilastoja selatessani, ajatus muuttui kokoajan kaukaisemmaksi. Aiheet, ajatukset ja läsnäolo tuntuivat vierailta. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että mun blogissa ei ole vierailtu kolmeen päivään. Ei yhden yksi vaeltaja ole löytänyt tietään tai kysyvä kaivannut kuuntelijaa. Tähän saakka oon hyppinyt tasajalkaa kun edes yksi ihminen on kurkannut sisältöä päivän aikana.

Paras tunne on, kun joku ihana hyyppä lukee mun juttuja. Tuntuu, etten oo ihan yksin sekalaisten ajatusten kanssa. Oikeastaan tää on vaan turhauttavaa ja ohimenevää, tiedän sen. Laitan paljon rakkautta tänne ja tänään tuntui siltä, että se rakkaus ei löydä perille ihmisten luokse. Rupesin pohtimaan, että onko mun kommenttiboksi epähoukutteleva tai tekstinsisältö turhan kapeaa ja kankeaa? Olenko itse tarpeeksi aktiivinen somessa ja mainostanko blogiani tarpeeksi? Sisimmässäni tiedän, että kirjoitusten laatu voittaa kaiken muun. Kirjoitan itselleni, mutta tottakai saan mielihyvää siitä, että ihmiset lukevat mun tekstejä. Jos en haluaisi tuottaa sisältöä muille, pitäisin sen visusti salassa kuten kaikki vuodet tähänkin asti. Yhden asian tiedän viisaana, blogin ei ole tarkoitus miellyttää kaikkia. Etsin tasapainoa ystävät. Pieni ihmismieli rupeaa tekemään kuperkeikkoja yksinään.

Rakastan rehellisyyttä, joten olisi mieletöntä kuulla teiltä mielipiteitä blogistani. Onko siellä ruudun takana aito lukija vai kenties eksynyt ihanuus? Ehkä molemmat? Mistä Sinä haluaisit lukea ja mistä Sinä saisit elämän energiaa? Mitkä aihealueet kiinnostavat Sinua eniten: matkustelu, elämä, ruoka vai koko kolmen kombo? Avosylein otan vastaan kaiken kuran ja kauneuden, kaikki on sallittua. Tämä avoimuuden kupla on valmis vastaanottamaan palautetta! Pistä vaikka privaviesti Instassa: pinaycoco ja piristä mua kommentoimalla. Seuraavaksi kipitän keittiön puolelle ihastelemaan mun ihanaa miestä, joka valmistaa meille kreikkalaista moussakaa. Tää on helkutin harvinaista, hyvää ja ehdottomasti tarpeen viikonlopun jälkeen.

//

Today I’ve been the struggeling blogger. The one with all the insecurity, criticality, scars, fears and reflections. They are all inside of my mind but normally I’m capable of holding them back. Today is different. When I started to write the blog, I was aware that blogging nowadays is much more harder than it was 5 years ago. The competition is getting inside our nerves and blogging overall is just everyday life for young people. No one has “the best idea for a blog” anymore. Everyone has what I call excitement and confidence. And that’s all you need in the end of the day.

I don’t mean to be rude but hey, the world is full of shitty bloggers that are still famous because they did something right. Some of them are good photographers, models, chefs and perhaps all of these things. But like everything in life, some people have the better cards to play with and some don’t. How simple and yet boring life would be if everyone had the same cards? That’s why I’m not saying I’m actually struggeling here, I would say I’m growing and learning while doing.

Getting back to the real subject: I want to grow as a writer and photographer. That’s why I would appreciate comments about my blog content here or on Snapchat/ Instagram/Facebook. Is there something more You would want to read, know, learn? Could I be the sunshine behind Your day through my ideas? What do you like the most: traveling, lifestyle, food or perhaps all of them? Am I even close to what You wish for? I’m making mistakes to the right and left side of the paths. I’m not trying to please everyone, but I would love to please at least some of you. Take care guys and love life! <3

HOME IS WHEREVER I’M WAKING UP TOMORROW

Rakkaus on täyttänyt mun sydämen. En voisi ajatella elämää ilman matkustamista, tunnen olevani kotona kun olen tien päällä. Olen työskennellyt ja opiskellut mm. Espanjassa, Costa Ricalla ja Arabiemiraateissa. Reissannut työn, koulun ja intohimon perässä. Kameran linssin lisäksi yksi yhteinen asia on seurannut minua läpi maailmaa ja se on koti. Minulle koti on tässä ja nyt: Mexicossa, Isla Mujereksen rannalla ‘”Elämänilon salaisuus ja onnellisuuden tiede” -kirja kädessä.

Haluaisin teleportata rakkaani kanssani tähän hetkeen. Ikävöin poikaystävääni Kauria, koiraani Panchoa ja ihanan hullua perhettäni. Tämä onnen kukkula ei ole itsestäänselvyys vaan todellisuus, mahdollisuus ja puhdas lahja. Tämä on elämää jonka itse luon ja rakennan -elämää johon en välttämättä pystyisi jos en olisi syntynyt Suomeen. Ihaninta kaikessa on, että parhaimmat ystäväni (lukuunottamatta rakasta pikkusiskoani Paulinaa) ovat reissussa mukana. Kolmenkopla Linda, Mariela ja Nata ovat tässä hetkessä kanssani. Mitä ikinä olenkaan tehnyt oikein elämässä, niin kiitos.

Miten koti voisi olla muualla kuin tässä hetkessä? Koti on missä sydän on.

// My heart is filled up with love. Love towards people, animals, ocean, air, trees – all humankind. Probably you have noticed this love vibes of mine? These vibes are called happy vibes and I know I’m writing about them all the time. Traveling has opened my eyes, pured my soul and filled up my fears. Wanderlust does funny things to you, traveling is not about escaping ‘the real life’ it’s actually living the real life.

Working and studying in Spain, Costa Rica and United Arab Emirates have helped me to open up purely to life. What keeps me on the road is the fact that wherever I travel I feel at home. Wherever I wake up the next day is called home. Right here on the beach of Isla Mujeres, Mexico. Tomorrow in the clubs of Playa del Carmen. Next thursday in the rainy streets of Finland. Home is inside of me, in every aspect of my brains, soul and body.

The one and only minus in traveling is missing your love ones. For my coming birthday I wish for a magic wand that would teleport my freaky boyfriend, fluffy dog and crazy family (especially my little sister Paulina) here beside me. However I’m very grateful to have my bestfriends Nata, Mariela and Linda here with me. We are all so grateful to be able to travel. We don’t take this for granted, this is a gift.

Now close your eyes and take a minute to play back your day and try to appreciate all the small details within. Love <3