Kuinka monta kertaa pitää vielä kaatua, ennen kuin oppii?

Mulla on ollut ikävä kirjoittamista. Huomasin sen jo toissapäivänä, mutta en löytänyt arjesta sellaista hetkeä, että olisin ehtinyt pysähtymään. Just nyt meille kuuluu hyvää. Tosin hyvää ei ehkä kuvaa parhaiten meidän arkea, sillä kumitin sen tosta pois varmaan viisi kertaa. Vaikea kiteyttää selkeästi kuulumisia. Mua vähän pelottaa se, miten nopeasti aika on mennyt. Ja jotenkin,…

Continue reading →