Mun aggressio ja omien tunteiden säätely

Hellou! Vitsit mitkä säät meille on suotu Helsingissä. Kevät on täällä ja se jos joku ilahduttaa niin maan pirusti. Kevät on mun all time lemppari vuodenaika, sillä silloin on mun, sekä monien mun rakkaiden syntymäpäivät. Tänä vuonna kakkua leikataan varmaankin etäyhteydellä, vähänkö eletään jänniä aikoja.

Meillä on olohuoneessa koko seinän kokoinen screeni ja ajattelin, että voisin siihen yhdistää skypellä mun rakkaimmat. Ja varata kotiin erilaisia viinejä ja juustoja, sekä tietysti leipoa kakun. Mä tiedostan sen, miten hiton onnekkaassa asemassa elän ja nautin siitä täysin rinnoin. On koti, aivan ihana koti. On sänky, joka on niin pirun pehmeä.

Voisinkin kirjoittaa tähän väliin liudan asioita, jotka tekee mut niin hiton onnelliseksi just nyt.

Kevät (obviously)

Kaspian, Pancho ja mun parisuhde

Meidän podcast, kirjoittaminen, hiljaisuus, rauhallisuus, tyyneys -kaikki semmoinen, mitä tällä hetkellä pystyy hyvin tekemään

Ruokien kotiinkuljetus – tää on aivan super ja poistaa sen, että mun ei tarvitse rattaiden alla kuljettaa painavia ruokakasseja

Take away ruoat hyvällä omatunnolla – Karanteeni tai ei, mä oon woltin suurkuluttaja. Nyt saan woltata niin hyvällä omatunnolla tilini tyhjäksi, ettei oo tosikaan.

Kevätsiivous – mä rakastan järjestellä asioita, niin mikäs sen parempaa, kuin kevät ja siivous samassa sanassa. Nyt ne molemmat vielä toteutuvat erityishelposti!

Etäsuhde – mä nautin kaikesta etäilystä ja etäisyydestä, jota saan ihmisiin ottaa. Koen, että pitkän 5kk jälkeen vauvan kanssa, on ihanaa pysähtyä ja vain olla kotona. Vaikka sinne kesään asti. Tänään mä etäilin terapeutin kanssa ja illalla etäilen mun vertaistukiryhmän kanssa. Best!

Parveke – okei, tää liittyy myös vahvasti kevääseen, mutta hain mun terassikalusteet ullakolta. Pian alkaa parveke hengailu kirjojen kera!

Tuossa nyt muutama asia mainitakseni, jotka tekee mut todella onnelliseks. Jos mun pitäis sanoa joku asia, mitä muuttaisin toisin, vastaisin varmasti, että omien tunteiden säätelyn opettelu. Mä tänään aamulla juttelin mun neuvolapsykologin kanssa kaikista niistä fiiliksistä, joita mulla on tässä kevään aikana ollut. Tietty situation K vaikuttaa kaikkeen, joten on vaikea nähdä sinne ongelmien todelliselle tasolle.

Yritän kuitenkin kirjoittamalla avata niitä ajatuksia ja keloja, joita puhelimessakin tänään jumppasin. Mä oon tosi vauhdikas ja temperamenttinen ihminen. Ärsyynnyn sangen helposti, esim. hitaisiin ihmisiin tai tilanteisiin, jotka ei etene mun mielestä tarpeeksi nopeasti. Ja oon välillä todella aggressiivinen ajattelija. Se aggressio on näkyvä tunne, mutta siellä alla voikin olla samaan aikaan muita tunteita.

Teille saatan näyttätyä sangen rauhallisena tyyppinä. Tai no, kertokaa te, millainen olo teille on tullut siitä, millainen olen. Kuitenkin, mun lähipiirille ja tuttaville olen välillä todella paha suustani. Saatan ärsyyntyä ja ajatella aggressiivisesti. Siellä alla voi olla raivoa, kateutta, voitontahtoa, pettymystä ja esim. vihaa. Nämä kaikki tunteet kumpuavat jostain, mutta itse aggressio nostaa ne esille.

“Aggressio on eri asia kuin väkivalta. Väkivalta on teko, joka on päätetty tehdä.”

www.mielenterveystalo.fi

Ja tämän oivaltaminen, että ajattelen aggressiivisesti, ei ole sama asia, kuin aggressiivisesti toimiminen. Tunne on ajatus ja siihen voi tarttua kiinni. Teko on puolestaan peruuttamatonta, on se sitten sanallista, tai fyysistä. Ajan kanssa sanallinen paha olo muuttuu toiminnaksi niin, että sen jatkuva anteeksipyyntely ei enää lepytäkään toista osapuolta. Ei voi jatkuvasti mokata, ja olettaa, että jengi antaa kerta toisensa jälkeen anteeksi.

Se, millaisista asioista koen ajattelevani aggressiivisuutta, ei ole nyt oleellista. Se on oleellista, että tunnistan kehossani tapahtuvat muutokset, niin mielessä, kuin fyysisesti kehossanikin. Kun ärsyynnyn, sydämeni pulssi nopeutuu. Se muuttuu niin nopeasti, että rupean hikoilemaan. Jännitän lihaksiani. Aivoni siirtyvät taistele tai pakene -tilaan, jossa en toimi ajatuksistani käsin.

Tämä on tila, jota en toivo kenellekään. Se on tila, jonka kanssa opettelen elämään ja oppimaan, jotta voisin toivottaa sen jatkossakin tervetulleeksi kotiini. Aggressiivisen tunteen vallassa unohdan kaikki keskustelun raamit ja takerrun vain siihen meneillään olevaan asiaan. Mulle tulee usein tarve toimia, tai sanoa jotain korjaavaa, ja ennakoivaa, eli tavallaan puolustan itseäni jo etukäteen. Mun kropassa menee päälle puolustustila. Ja tästä ulkopuolelle näyttäytyy “vain” aggressio, joka “pitäisi olla kontroloitavissa.”

Tänään on ollut siitä todella hyvä päivä, että olen päässyt käsiksi tunteisiin, joita sisälläni on. Tilanteisiin, joissa aggression tunne herää. Olen oppinut, millaisten ihmisten ja tilanteiden kanssa, mun hermot alkavat kiristyä. Ja mikä tärkeintä: olen tänään oppinut sen, että aggression taustalla on usein muitakin tunteita, jotka ohjaavat sitä. Olen myös ymmärtänyt, että en ole yksin.

Postauksen kuvat: minä, Pinja Mitrovitch

Katso video: Aggresion tunteen omahoito

Lue myös: Temperamentin vaikutus aggressioon

2 Comments

  1. Ootko ikinä miettinyt voisko sulla olla adhd?? 🙂 mulle siis se on. Itsellä siihen ei liity aggressiota, mutta sitäkin on niin erityyppisiä, toisilla siihen liittyy just hyvin voimakkaat tunteet! Adhd on tooosi väärin ymmärretty, monella siitä väärä mielikuva….

    1. Hei!
      Kiitos viestistä. Olen miettinyt! Adhd mulla onkin “testattu” lapsena, mutta todettiin, että olen ylivilkas. Itse olen kuitenkin aina mieltänyt omat juttuni hieman erilaisiksi, kuin ystävieni. Olen todella aktiivinen ja tarkkaavainen, en osaa sitä paremmin ilmaista.

      Täytyykin pohtia tätä ajan kanssa 🙂 Kiitos kun herättelit! -Pinja

JÄTÄ KOMMENTTI