Kiitos näistä kolmesta vuodesta Piña y coco – blogi

Hei ihanat! Ja terveisiä Suomesta. Ennen kuin sukellan syvemmin meidän reissun kohokohtiin, haluan tulla tänä merkkipäivänä muistelemaan hieman menneitä. Tänään Piña y coco -blogi täyttää 3 vuotta (!!). Aivan hullua, miten siitä on jo kolme vuotta, kun rustasin tämän ensimmäisen tekstini.

Kolme-vuotta. Apua. Jos joku olisi sanonut mulle, että tuun kirjoittelemaan blogia harrastuksena näinkin pitkään, niin huh. Olihan mulla suuret suunnitelmat tuolloin ja pää hiukka pilvissä. Ja miksei hieman yhä pyörryttäisi blogin meno. Koska potentiaalia on kasvaa, kehittyä ja saada tästä itselle vaikka sivutoiminen ammatti. Mutta haluanko sitä enää? En tiedä. Kolme vuotta sitten halusin olla menestyvä bloggaaja.

Mutta unelmat, ne eivät tapahdu hetkessä. Vaikka kuinka olisi potentiaalia, uskoa ja taitoa. Olisin halunnut rutistaa tuota 23 – vuotiasta Pinjaa ja sanoa, että “Sä tuut löytämään sun jutun vielä, blogi on se ensimmäinen askel sitä kohti.” Voi kauhea, miten paljon olisin halunnut halata tuota nuorempaa minää. Valata uskoa ja jaksamista. Ja muistuttaa, että relaa vähän! Elä sun elämää ja kuten Instagramissa kirjoitin:

Life is what happens to you, while you are busy planning your Instagram feed.

Seurasin itse parikymppisenä kymmeniä blogeja. Hiljalleen ne vähenivät ehkä viiteen seurattavaan, jonka jälkeen muutamaan hassuun. Harva bloggaaja pelkästään bloggaa enää, vaan ohelle on tulleet kaikki muut kanavat. On youtube, Instagram ja podcastit. On jopa kuunneltavissa olevia blogeja, kuten Iidanmatkassa. Ihan huikeaa, tästä kuuntelemisesta itsekin innostuin, kiitos Iidan! Mieletöntä, että tarjotaan lukijoille, näin kattavasti mahdollisuuksia.

Mulla ei tällä hetkellä riitä aika kaikkien kanavien ylläpitoon. Ainakaan se aika ei riitä niin, että pystyn antamaan itsestäni tarpeeksi paljon ja pitää sisällön omasta mielestäni laadukkaana. Joudun tekemään tylsiäkin valintoja ja se harmittaa. Joudun priorisoimaan harrastuksistani, jotka kaikki ovat minulle niin rakkaita. Olen itse luonut nämä olosuhteet ympärilleni, mutta en ole ymmärtänyt omia voimavarojani. Tai ehkä olenkin, mutta olen testannut niitä.

Varmasti blogia 3 vuotta seuranneet, ovat huomanneet, kuinka sykleissä kirjoitan. On kuukausia, jolloin saan viikoittain paljonkin tekstiä ulos. Nautin älyttömästi kirjoittamisesta, joten haluaisin tehdä sille enemmän aikaa. On se sitten täällä blogissa, tai ihan omaksi iloksi päiväkirjamuodossa. Haluan ylläpitää tätä iloa ja rakkautta kirjoittamista kohtaan. Tällä hetkellä en tiedä, kuinka paljon tulen kevään 2020 aikana kirjoittamaan blogiin.

Tähän on monta ihanaa syytä. Yksi on se, että priorisoin. Haluan harrastaa tanssia, joogata ja käydä kuntosalilla. Tämä tarkoittaa, että käytän kallisarvoista aikaani urheiluun. Aikaa, jonka voisin käyttää blogiin, tai muihin harrastuksiin. Joudun valitsemaan, menenkö kuntosalille, vai kirjoitanko tänne ajatuksiani. Olen päättänyt mennä fiilispohjalta, tarkoittaen juuri nyt sitä, että blogi jää tietoisesti kakkoseksi, tai jopa kolmanneksi.

Mietin tässä, sulkisinko koko alustan ja näin “heittäisin hanskat tiskiin”. Juuri nyt, se ei tunnu inspiroivalta, sillä se on juuri se toimintamalli, josta yritän opetella pois. Olen tottunut vain laittamaan tavarat pinoon, pakettiin, ja siirtymään eteenpäin. Kehittymään. Mutta ei kehityksen tarvitse tarkoittaa vain yhden asian lopettamista. Blogi voi elää kanssani, vaikka en tänne aina ehtisi palaamaan.

Haluaisin kovasti kirjoittaa teille synnytyksen jälkeisestä ajastani ja palautumisesta. Joten sellaisen tekstin uskallan luvata. Lisäksi haluaisin kirjoittaa meidän arkisia kuulumisia ja tietysti lomajuttuja. Olen luonnostellut tekstiä matkustamisesta 3kk ikäisen vauvan kanssa. Tiedän, että tulen kirjoittamaan nuo tekstit, mutta en ota paineita omista aikatauluistani.

Mihin siis käytän tämän “blogin jämä ajan“? Noh, ihan alkuun meidän mamacitaspodcastiin, josta on ensimmäinen jakso tulossa helmikuun aikana. Toiseksi simppelisti instagramiin, johon pystyn nopeasti jakamaan ajatuksiani. Youtube seisoo blogin rinnalla, nyt tyhjänä ja ilman tavoitteita. Ja just näin on hyvä. Äitiyden, urheilun ja somen yhdistäminen on haastavaa ja sanoisinkin, että tärkeysjärjestys onkin selkeä. 1) Äitiys, 2) Oma hyvinvointi ja 3) Kaikki muu.

Kiitos jos jaksat lukea ja inspiroitua jutuistani, oli se sitten instassa, youtubessa tai blogissa. Puss ja onnea ihana Piña y Coco – blogi. ❤️

24 Comments

  1. Pingback: online casino usa
  2. Pingback: buy cheap cialis
  3. Pingback: casino games
  4. Pingback: levitra pills
  5. Pingback: vardenafil coupon
  6. Pingback: generic cialis
  7. Pingback: cialis mastercard
  8. Pingback: rx pharmacy
  9. Pingback: online pharmacy
  10. Pingback: cialis 10 mg
  11. Pingback: mens ed pills
  12. Pingback: cheap ed pills
  13. Pingback: sildenafil
  14. Pingback: chloroquin
  15. Pingback: uk viagra
  16. Pingback: buy careprost
  17. Pingback: naltrexone otc

JÄTÄ KOMMENTTI