Ilmastonmuutos: Valita helteestä ja mene itseesi ihminen

Bumtsibum. Huomenna tulee kaksi viikkoa täyteen siitä, kun palasin keltaiseen kotiini. Oli uskomatonta tulla Helsinki-Vantaan ovista ulos ja kohdata seisahtunut lämpömuuri. Hikoilin ensimmäiset yöt sängyssäni kuin pieni possu ja käännytin nopeasti yövieraat ovelta. Tämä lämpöaallon siivillä eläminen on samalla eksoottista, kiihottavaa, mielenkiintoista, antoisaa, että osittain väsyttävää. Se jakaa mielipiteitä, kuten huulten täyttöni konsanaan.

Seuraava mielipideteksti poissulkee kaikki raskaana olevat, vanhukset ja muut ihmiset, jotka eivät yksinkertaisesti kestä yhtäkkistä säämuutosta terveydellisistä syistä. 

Muistatko sen tunteen kun sun kädet paleltuivat bussipysäkillä ja jouduit käyttämään puhelintasi kosketuskäsineillä? Tai kun et voinut lähteä ulos märällä tukalla, sillä edessä oli jäätymisvaara? Tai kun sun isoin huolenaihe oli pitää jääsalaatti elossa matkalla kaupasta kotiin? Entä sen, kun VR jätti vuoron tulematta ja odotit junaa tunnin -20°C?

Minä muistan tuon kaiken ja vihaan sitä. Me suomalaiset kutsumme sitä talveksi, josta kesällä tykkäämme heittää läpändeerosta grillimakkara kädessä. Kerromme mielellämme tarinoita turisteille, kuinka “Joulupukki on kotoisin Suomesta ja meillä on osassa maata yli 52 vuorokautta putkeen kaamosta.” Vastaavaa talviläppää on helppo heittää, kun ei ole talvi. Näin kesäläppää ei ymmärettä kesällä, vaan vasta loskasäiden saapuessa.

Sää on tällä hetkellä kirjaimellisesti kuuma peruna, josta ihmiset juttelevat kokoajan. Se jakaa kansan kahteen kuppikuntaan, joista kumpikaan ei ole viisaampi kuin toinen. Toiset tietävät aiheesta ja toiset arvailevat tietävänsä. Minä kysyin teiltä instagramissa, että mitä voimme tehdä maapallon turvaamiseksi ja ilmastonmuutoksen hidastamiselle? Sen verran hämmästyin hikipisaroista haarovälissäni, saati sitten kuivuneesta hiestä turvonneiden rintojeni alla.

Ei tietenkään ole normaalia, että viimeksi 1970 -luvulla (sisäpiiritieto ystävältä) on ollut viimeksi tällaiset helteet. Tai, että lihansyönnin lopettaminen on suurin yksittäinen ympäristöteko, jolla yksilö voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen (kiitos infosta Alisa). Tänään auringon laiskottamana, työpäivän paahtaneena ja juuri kotiin kello 21:45 raahautuneena, päätin ottaa asiasta enemmän selvää.

Ilmastonmuutos Suomessa

Ilmasto-oppaan mukaan Suomen lämpötilat ovat tasaisessa nousussa ja sademäärät kasvussa. Lumi saapuu maahan myöhemmin ja sitä on vähemmän. Itämeren pinta nousee, jääpeite kutistuu ja suurimmat muutokset painottuvat talveen. Tulevaisuuden kesät näyttävät yhä pilvisiltä. Alla otteita Hilppa Grekowin haastattelusta, jonka lähteenä on Ilmatieteen laitos.

  • Suomen ilmasto on lämmennyt 2,3 astetta 166 vuodessa, joka on enemmän mitä on osattu arvioida.
  • Ilmastonmuutos näkyy meillä myös vähitellen ääri-ilmiöissä, eli maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessakin.
  • Voimakkainta lämpeneminen on ollut erityisesti joulukuussa, jolloin lämpötila on noussut keskimäärin viisi astetta.

Ilmastonmuutoksen vaarallinen kiihtyminen (jonka on arvioitu olevan pahimmillaan 6 astetta vuodessa) ei kyllä takaa Suomen tulevaisuutta. Mitä esimerkiksi tapahtuu meidän kansallislajille jääkiekolle, jos luistinratoja ei jäädytetä tulevaisuudessa? Ymmärrätkö sen, että lumiset joulut ovat historiaa ja tilalle on tulossa rankkasateet? Haasteet ovat edessämme päivittäin, mutta tuntuu, että ihmiset ovat “liian kiirellisiä omassa elämässään” tekemään parempia valintoja pallomme puolesta.

Lue lisää: Ilmastonmuutoksen seuraukset

Mitä yksilö voi tehdä maapallon turvaamiseksi?

Tulevaisuus tehdään tänään.

Kuumuus on sidoksissa minun, sinun ja meidän tekoihin. Mikään extempore säämullistus ei ole oikeasti nähnytkään “extemporea” eli “yhtäkkistä ja odottamatonta tapahtumaa”. Meidän ekologisilla teoilla on kokoajan merkitys maapalloon. Miten siis tuiki tavalliset ihmiset kehtaavat valittaa säämuutoksista, kun he pystyisivät itse omilla teoillaan vaikuttamaan niihin?

Kyllä, luit oikein. Tuiki tavallinen arkesi on linkittinyt monella tavalla siihen, millaista elämää muualla maailmassa eletään ja puolestaan siihen, miten ympäristömme kestää ihmisten toimia. Olen ammentanut tietoani lukuisilta eri sivuilta, mutta pääosin syventynyt Maailma 2030 -sivun helposti lähestyttäviin teksteihin. Alla tulee hyvin suppeasti ajatuksia siitä, miten ihminen voi vaikuttaa maailman hyvinvointiin.

  • Liikennevälineet: Myy auto jos asut ydinkeskustassa (check), kulje työmatkat pyörällä (onneksi on alepapyörät), vähennä lentokulutusta (erittäin haastava mulle)
  • Vaikuta päätöksentekoon: Vaikuta koulussa, kunnassa tai kenties aloita ystäväpiiristäsi. Mitään omaa ekologistahömppää ei voi kuitenkaan tunkea toisten suuhun (todistettu)
  • Paljonko energiaa tarvitset?
  • Mitä tuotteita ostat? Voisiko osan ostaa käytettyinä?
  • Ota selvää ruoan ympäristövaikutuksista: Ruoan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on lähes sama kuin liikenteen tai asumisen. Broilerin liha on vähiten kuormittavaa, seuraavaksi tulee sianliha. Juuston ilmastovaikutus on lähes sama kuin naudan. (järkyttävää, miten luopua juustosta????)
  • PS: Soijan ilmastopäästö on 15kertaa vähemmän kuin naudanlihan, ettäs siitä kaikille, ketkä jaksavat aiheesta tapella..

” Maailmanlaajuisesti eläintuotanto paitsi aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä myös vie maa-alaa alkuperäiseltä luonnolta ja muun ruoan tuotannolta. Peltoja olisi tarpeeksi maapallon väestön ruokkimiseen, mutta kasvava lihan kulutus aiheuttaa osaltaan metsien muuttamista pelloiksi. Karjankasvatus on myös usein syynä maankäytön muutoksista johtuviin hiilidioksidipäästöihin. Liharuoan tuottaminen vaatii suuremman viljelypinta-alan kuin kasvisruoan tuottaminen. Esimerkiksi yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan noin kymmenen kiloa kasvirehua. Reilu neljäsosa maapallon maapinta-alasta on nykyään joko laitumena tai rehupeltona.

Eläintuotantoon on nähty liittyvän myös eettisiä kysymyksiä, mikä on lisännyt kiinnostusta kasvisruokaan. Maailmanlaajuisesti lihan kulutus on kuitenkin edelleen kasvussa” Lähde:

  1. Reijnders, L. and Soret, S. 2003. Quantification of the environmental impact of different dietary protein choices. American Journal of Clinical Nutrition, Vol. 78, No. 3, 664S-668S.http://www.ajcn.org/cgi/content/full/78/3/664S
  2. Steinfeld et al. 2006. (FAO) Livestock’s long shadow. Environmental issues and options. Tutkimus pdf-tiedostona. ftp://ftp.fao.org/docrep/fao/010/a0701e/a0701e00.pdf
  3. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html

Jos haluat ruoan ympäristövaikutuksista kattavamman aiheen, kommentoi HELL YEAH. Mä todellakin teen sellaisen, sillä mulla lähti lapanen ihan kädestä tätä tekstiä kirjoittaessa. Meinasi lähtee sellaisille sivuraiteille, ettei oo tosikaan. Nyt ajattelin kuitenkin nauttia siitä, että pystyn heiluttelemaan pyllyäni tässä hikisessä penkissä.

Aion nukkua seuraavan yön kosteissa lakanoissa ja odottaa auringon herätystä klo 4:30. En ikävöi talvea, mutta sen tullen, tiedostan, että olen tehnyt itse valinnan elää Suomessa. Täällä asiat toimivat oikeasti tosi hyvin, joten kaupasta loppuneet tuulettimet ovat varmasti pienin huolenaiheemme.

Näihin maapalloa kunnioittaviin tunnelmiin, mitä mieltä sinä olet, saako helteestä valittaa?

<3: Pinja

2 Comments

  1. HELL YEAH!! Tosi hyvä teksti ja pistää miettimään omia arvoja👌🏽Ja komppaan kaikessa sua!

JÄTÄ KOMMENTTI // COMMENT BELOW