Ajatuksia omasta alkoholikäyttäytymisestä

Aurinko valaisee asuntoamme vaaleanpunaisten sälekaihtimien takaa. Olen heräillyt valonsäteiden lisäksi siihen, että olen umpihiessä. Pisarat valuvat selkäytimestäni aina haaroihin asti. Kurkkaan kelloa, se on 12:15. Tuntuu, etten kykene vielä heräämään.

Eilinen keikka on veroittanut ja vienyt viimeiset mehut minusta. Taisin juoda kolme isoa olutta ja viinipullon. Helposti sitä tulee ylikulutettua rahaa tai ostettua juomia, kun keikalla maksaa olut sen 2€. Hävyttömön halpaa! Matkabudjettini Bulgariaan oli viikoksi 200€ ja laskelmieni mukaan olen käyttänyt siitä nyt 150€.

Hintataso on Serbiaakin halvempi, josta olin hyvin yllätynyt. On käytännössä halvempaa syödä ulkona, kuin kokata kämpillä. Iso salaatti maksaa 2€, keitto 1,50€ ja lämmin annos 3€. On muuten tullut syötyä (ja juotua) itseni mukavaksi. Tämänhetkinen olo on oikeasti tosi darrainen ja semiahdistunut.

Kroppani kaipaa nyt lämmintä teetä, villasukkia ja joogaa. Kaipaan metsässä kävelyitä, samalla kuin viileä syyssade hiveilee niskaani. Haluan halia koiraani ja kirjoittaa runoja. Haluan rakastua ruoanlaittoon omassa keittiössäni ja suunnitella suuria.

Tässä tänään aamulla herätessäni pohdin syvemmin omaa alkoholikäyttäytymistäni. On ollut ajanjaksoja, jolloin en juurikaan juonut. Kolikon toisella puolella on rutkasti viiniä, olutta, roskaruokaa ja bileitä. Varsinkin kesällä. Kohtuudella kaikki on jees, mutta nyt tuntuu, että oon saavuttanut oman maksimaaliseen sietokykyni.

Pakko vähän rajoittaa. Rajoittaa kaikenmaailman kissanristiäisiä ja viinittelyjä. Opetella sanomaan ei enemmän ja saapua juhliin kivennäisvesilinjalla. Kuinka haastavaa se voi olla? En halua ryhtyä suoraltakädeltä absolutistiksi, mutta jotain suurempaa muutosta tarvitsen. En usko, että täyskieltäytyminen toimii mun kohdalla.

Oikeasti mua vähän naurattaa, että kirjoittelen tällaisia krapulapäissäni. Katsotaanpas tilannetta viikon päästä. Onko teillekin tuttua tällaiset alkoholiajatukset? Mikä on auttanut, onko se ollut täyskieltäytyminen vaiko joku puolitie? En nyt halua olla liian rankka itselleni, mutta c’moon kesävibat eivät voi jatkua pitkälle syksyyn.

Myöskään en voi turvautua siihen, että “reissulla saan nauttia vähän vapaammin” koska on tullut todistettua, että näitä reissuja on semitiheästi. Enkä missään nimessä halua kahden kuukauden välein juoda pitkiä aikoja, kuten joku teini Alanyassa. En ole a) teini ja b) nuori enään, joten kroppanikaan ei jaksa samalla vauhdilla.

Meillä on suvun molemmilla puolilla alkoholismia, joka on vaarallisen yleinen sukurasite. Geenit eivät kuitenkaan määrittele minua tai anna oikeutta omalle juomiselleni. Toki sen kulkiessa veressä ja sitä jo pidempään nähtyäni perheessä, se tuntuu luonnolliselle. Alkoholi on tavallaan osa kaikkia juhlia, eikä sitä pahemmin peitellä.

Haluaisin puhua aiheesta jotenkin vapaammin, tuoda siitä normikeskusteluaiheen. Alkoholi on kuitenkin sellainen tabu, josta pitäisi höpistä enemmän aamupalapöydässä. Itse en aiheeseen ole muistaakseni aikaisemmin tarttunut ja nyt se puolivahingossa livahti tekstiini. Hyvä niin, sillä ehkä saan tästä kimmokkeen puhua enemmän!

Ajattelin nyt pestä hamput, pukea päälle, herättää tytöt ja lähteä brunssille. Sofia on kaupunkina kuin miniversio Belgradista. Täällä on hipsteri vibat miksautuneet old school Venäläistyyliin. Love it! Oon niin happy baby siitä, että päätin lähteä viimeisillä rahoilla reissuun. Oikea ratkaisu jälleen kerran.

Mitä teidän sunnuntaihin kuuluu, onko siellä muita krapulapäitä? <3:Pinja

JÄTÄ KOMMENTTI // COMMENT BELOW