Ajatuksia äitiydestä

Herätys. Kello on 7:15 ja herätyskello pirisee jo toisen kerran. Mutisen hiljaa sängyn pohjalla, en vielä jaksaisi nousta ylös. Nukuttuja tunteja on takana vajaa seitsemän ja tuntuu, että vasta nukahdin. Äitienpäivän aamu sarastaa sumuisena ja ilma tuntuu kostealta, kun kävelen koiran kanssa aamulenkkiä. Ajattelen, että vuoden päästä, minulla on oma käärö pitämässä huolen aamuherätyksistä. Minusta tulee äiti. Yksikään joulu, syntymäpäivä tai vappu, ei tulisi olemaan entisensä. Mukaan tulee käärö.

Äitejä ovat sellaiset arjen sankarit, kaikkensa antavat mammat. Sellaisia, kuten oma äitini ja mummoni. Pystynkö itse olemaan lapselle, jotain niin merkittävää, kuin oma äitini? Sitä sanotaan, että raskaana oppii rakastamaan omaa kääröään, vaikkei toista ole tavannutkaan. Minulle tuo tuntuu absurdille ajatukselle. Miten voisin tuntematta rakastaa tuota masussani kasvavaa lasta? Haluan tutustua häneen, oppia hänen eleistään ja kasvaa hänen vierellään. Opetella rakastamaan ajan kanssa. Se on minun tapani kulkea tämä matka.

Äitiys tuntuu hyvin kaukaiselle ajatukselle, vaikka masuni kasvaa silmissä. En ole toistaiseksi tuntenut käärön liikkeitä, enkä tiedä hänen sukupuoltaan. Nuo kaksi asiaa varmasti konkretisoivat odotusaikaa. Nyt nimivaihtoehtoja on sekä pojalle, että tytölle. Yhdestä asiasta olemme päässeet sopuun, lapsen sukunimestä. Hän saa serbialaisen sukunimeni, jolloin sukupuuni jatkaa kasvua Suomen puolella. Tulevana äitinä koen olevani todella etuoikeutettu, kun saan antaa oman sukunimeni lapselle.

Kirjoitin vuosia päiväkirjaa jok’ikinen päivä. Minulla oli tapana kerätä tärkeitä esineitä ja kirjeitä laatikkoon ja haudata tuo laatikko kerran vuodessa. Vuoden päästä lapioin laatikon ylös ja katsoin, mitä ajatuksia päässäni vilisi vuotta aikaisemmin. Viimeisen laatikon jätin rivitalomme pihaan Espooseen, jonkun toisen löydettäväksi. Tuohon viimeiseen laatikkoon kirjoitin kirjeen, joka oli tarkoitettu minulle luettavaksi, kun olen joskus äiti. Muistaakseni kirjoitin noita tekstejä kaksi kappaletta, eli toisen pitäisi olla yhä tallessa.

Kirjeessä kerroin itselleni, mitä lapsen pitäisi saada tuntea ja kuinka vanhempien pitäisi ymmärtää teinivuosia. Kerroin tulevaisuuden itselleni, millainen äiti haluaisin olla. Muistan, kuinka painotin tekstissä itseäni olemaan ymmärtäväinen, lempeä ja reilu äiti. Kuinka lapselle pitäisi antaa vapautta valita ja hellittää rajoja. Selitin myös, miksi teinit tuntevat tietyllä tavalla ja kuinka vanhempien pitäisi siihen reagoida. Alitajunnassa muistan yhä sen hetken, kun kirjoitin tuota kirjettä. Olen hyvin ylpeä omasta ajatuksenjuoksustani.

Nyt odotan esikoistani ja olen tuleva äiti. Aivan hullu ajatus! Kerroin myös isälleni jo hyvin nuorella iällä, että saan lapsia viimeistään 25 -vuotiaana. Näin hän osasi jo helmikuussa 2019 heittää läppää siitä, että 26 -vuotis synttärini ovat nurkan takana. Little did he know, että olin raskaana. Kirjoitan ja/tai teen teille erillisen videon siitä, miten kerroin raskaudesta läheisilleni. Nuo hetket olivat ikimuistoiset. Ihanaa äitienpäivää kaikille äidinmielisille! <3Pinja

2 Comments

  1. Pistäs vähän jäitä hattuu, en halua olla ilon pilaaja, mutta jokunen tapaus tullut nähtyä. Se, että on raskana, ei valitettavasti aina tarkoita sitä, että tulee äidiksi. Olen nähnyt läheltä parikin kertaa kun näin käy- itseni mukaanlukien – ja kun ennakko-odotukset ovat olleet korkealla, tiputus on raju. Kun kirjoittelet, hommassa on vähän sellaista nuolaistaan ennen kuin tipahtaa meininkiä. Kaikkea voi käydä ja monille on käynytkin. Odota odotusaikasi ja kun lapsi on sylissäsi, kannattaa intoilla enemmän vasta sitten.

    1. Hei Jenni,
      Kiitos viestistäsi.
      Itse näen asian niin, että vaikka nyt synnyttäisin lapsen kuolleena, olisin silti äiti.
      Lapseton äiti. En aio laittaa jäitä hattuun tai muutenkaan pidätellä onneani, sillä se ei vaikuta lopputulokseen lapsen terveyden kannalta. Otan osaa suruusi ja myös muiden lapsensa menettäneiden suruun. Oma intoni ei missään nimessä tule laantumaan, vaan kasvamaan. Kaiken minkä teen, teen täysiä!

      <3Pinja

JÄTÄ KOMMENTTI